Werner Söderström

Wikipedia

Werner Leopold Söderström (2. lokakuuta 1860, Porvoo – 23. kesäkuuta 1914, Helsinki) oli suomalainen kirjankustantaja, joka perusti Werner Söderström Osakeyhtiön (WSOY).

Sisällysluettelo 1 Lapsuus ja perhe 2 Kustannustoiminta 2.1 Varhaisvaiheet 2.2 Kustannustoiminnan laajentuminen 3 Lähteet

[muokkaa] Lapsuus ja perhe

Werner Söderströmin vanhemmat olivat kirjakauppias Gustaf Leopold Söderström sekä hänen puolisonsa Hilda Eugenia Winter.

Werner kävi koulunsa Porvoon ruotsalaisessa lyseossa, mutta hän sai jo kouluaikanaan vahvan suomalaisuusherätyksen. Eritoten tähän vaikutti hänen historianopettajansa August Reinhold Hirn sekä eräät hänen koulutoverinsa.

Söderström avioitui kahdesti. Ensimmäisen kerran vuonna 1883 Viola Emilia Winterin kanssa, hän oli eversti Alexander Emil Winterin sekä tämän puolison Mathilda Plathanin tytär. Avioliitto kuitenkin purettiin vuonna 1905. Toisen kerran hän avioitui vuonna 1911 kieltenopettaja Fanny Bergrothin kanssa. Tämä oli rovasti Frans Bergrothin ja tämän puolison Hilda Elisbeth Fabritiuksen tytär.

[muokkaa] Kustannustoiminta

[muokkaa] Varhaisvaiheet

Werner Söderström alkoi jo hyvin varhain nuoruudessaan julkaisemaan ja kustantamaan kirjallisuutta. Vuonna 1879 kun Werner oli vain 18 vuotias, hän aloitti toimintansa kustantajana. Aluksi toiminta tapahtui koulu- ja yliopisto-opiskelujen yhteydessä kyseessä olivat melko vaatimattomat kirjat. Nopeasti teosten määrä kuitenkin ylsi pariinkymmeneen ja joukossa oli mm. Pietari Päivärinnan teoksen "Elämäni havaintoja"-sarjan ensimmäiset vihkot.

Vuonna 1883 Söderström ryhtyi todelliseen suurtekoon, sillä hän otti kustannettavakseen professori Rikhard Danielson-Kalmarin ja Aatto Suppasen suomentaman Georg Weberin suurteoksen "Yleistä ihmiskunnan historiaa". Tämä, jopa uhkarohkea yritys, menestyi mainiosti ja menestys oli suurelta osin Söderströmin tarmokkaan toiminnan ansiota. Teoksen myymiseksi hän organisoi mm. erittäin laajan maaseutuasiamiesten verkoston. Teosta painettiin tuollaisissa oloissa valtaisa 4000 kappaleen määrä. Yritys saatettiin loppuun vuonna 1888 ja sen taloudellinen menestys laski perustan Söderströmin vastaiselle toiminnalle kustantajana. Samalla suurteoksen kustantaminen teki hänen nimensä laajalti tunnetuksi kaikkialla Suomessa. Samalla hän sai rohkeimman ja yritteliäimmän kustantajan maineen, joka tuli tunnetuksi suomalaisten kirjailijoiden keskuudessa. Näin kirjailijat tarjosivat entistä helpommin kirjojaan juuri hänelle.

[muokkaa] Kustannustoiminnan laajentuminen

Menestyneen kustannustoiminnan seuraukset tulivat nopeasti esiin. Söderströmistä tuli 1880-luvun "Nuoren Suomen" kustantaja. Hänen kustannettavakseen teoksiaan antoivat:

• vuonna 1883 Minna Canth ja Viljo Soini;
• vuonna 1884 liittyivät joukkoon Juhani Aho, Juho Reijonen sekä E.F: Jahnsson;
• vuonna 1885 tulivat esille J. H. Erkko, Teuvo Pakkala, Samuli S(uomalainen), J. A. Bergman. Kah (G. A. Heman) sekä Kustaa Killinen;
• vuonna 1886 julkaisivat teoksensa Kauppis-Heikki, Kasimir Leino, Joos. Mustakallio, Matti Kurikka ja Kustavi Saarni;
• vuonna 1887 Kaarlo Kramsu, Theodolinda Hahnsson, Aura (Betty Elfving), Kyösti (Juhani Kokko) ja Nestor Niemelä;
• Suoka vuosina 1888 - 1889 useat kansankirjailijamma mm. Santeri Alkio ja Heikki Meriläinen.

Söderströmin kustannustoiminta 1800-luvun lopulla oli kirjallisuutemme ja yleisen kulttuurin nousun kannalta merkittävä ja sitä voidaan tuskin yliarvioida.

Kaunokirjallisuuden ohella Söderström toi esille myös huomattavassa määrin tietokirjallisuutta.

[muokkaa] Lähteet

• Yrjö A. Jäntti; Werner Söderström Osakeyhtiö 1878 - 1928, WSOY 1928.
• Y. A. J. (Yrjö A. Jäntti): Söderström, Werner Leopold, in Kansallinen elämäkerrasto, osa V, WSOY, 1934.