Waka
Wikipedia
Waka (jap. 和歌) tai Yamato uta on japanilaisen runouden muoto. Waka tarkoittaa kirjaimellisesti japanilaista runoa. Sana keksittiin alun perin Heian-kaudella erottamaan japanilainen runous kanshista (kiinalaisesta runoudesta), jonka kaikki koulutetut japanilaiset myös tunsivat. Esimerkiksi Japanin kansallislaulu "Kimi Ga Yo" (君が代) on tyyliltään waka.
Tästä syystä termin waka alle kuuluu useita erilaisia tyylejä. Tärkeimmät kaksi ovat tanka (短歌 – lyhyt runo) ja chōka (長歌 – pitkä runo), ja muita: bussokusekika, sedoka ja katauta. Kolme viimeistä muotoa alkoivat kuitenkin kadota jo heian-kauden alussa ja chōka hieman myöhemmin, joten sana waka alkoi merkitä pelkästään sen alalajia tankaa. Itse termillä tanka on lyhyempi historia – runoilija Masaoka Shiki loi sen halutessaan modernisoida wakaa. Aiemmiin tankan tyyppisiin runoihin oli viitattu yksinkertaisesti nimellä waka tai uta ("laulu", "runo"). Haiku on myös Shikin keksimä termi, joka on peräisin vanhemmasta hokku-muodosta. Waka-runon historiaa on käsitelty laajemmin myös tanka-artikkelissa.
Perinteisesti waka-runolla ei ollut minkäänlaisia loppusointuja (ja niitä pidettiinkiin vikoina).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Wakan muodot
[muokkaa] Chōka
Chōka koostuu 5-7 tavun fraaseista, jotka toistetaan ainakin kaksi kertaa. Runo loppuu 5-7-7-tavulla. Lyhyin dokumentoitu chōka on Yamanoue no Okuran kirjoittama Nara-kaudella:
瓜食めば子ども思ほゆ栗食めばまして思はゆ何処より来りしものそ眼交にもとな懸りて安眠し寝さぬ
Runo koostuu kaavasta 5-7 5-7 5-7 5-7-7:
| 瓜食めば | Uri hameba | Kun syön meloneja |
| 子ども思ほゆ | Kodomo Omooyu | Lapseni tulevat mieleen |
| 栗食めば | Kuri hameba | Kun syön kastanjoita |
| まして思はゆ | Mashite Omowayu | Kaipaus on vielä pahempi. |
| 何処より | Izuko yori | Mistä ne tulevat, |
| 来りしものそ | Kitarishi monozo | Välkkyvät silmieni edessä. |
| 眼交に | Manakai ni | Tekevät avuttomaksi |
| もとな懸りて | Motona kakarite | Lakkaamatta yö yön jälkeen. |
| 安眠し寝さぬ | Yasui shi nesanu | Eivät anna nukkua rauhassa? |
[muokkaa] Tanka
Tanka koostuu viidestä yksiköstä (joita usein pidetään erillisinä riveinä käännettäessä) ja seuraavasta kaavasta:
- 5-7-5 / 7-7.
Tanka on paljon vanhempi runomuoto kuin haiku. Aikoinaan tämänmuotoisia runoja kutsuttiin nimellä hanka ("käänteinen runo"), sillä 5-7-5-7-7-muoto tuli chōka-runon lopetuksesta (envoi). Ylempää chōkaa seuraa lopetus, 銀も金も玉も何せむに勝れる宝子にしかめやも, joka on myöskin Okuran kirjoittama.
| 銀も | Shirogane mo | Mitä ne ovat minulle, |
| 金も玉も | Kogane mo tama mo | Hopea, kulta tai jalokivet? |
| 何せんに | Nanisen ni | Miten ne ikinä olisivat |
| まされる宝 | Masareru takara | Yhtä arvokkaita kuin suurempi aarre |
| 子にしかめやも | Koni shikame yamo | Joka on lapsi? |
[muokkaa] Muut muodot
Wakasta on olemassa muitakin muotoja. Alun perin wakan tavumäärä ei ollut rajattu ja se saattoi vaihdella standardista 5:stä ja 7:stä myös 3, 4, 6 tai yli 7:ään. Muita muotoja olivat myös:
- Bussokusekika: 5-7-5-7-7-7.
- Sedoka: 5-7-7-5-7-7.
- Katauta: 5-7-7
