Vostok (järvi)
Wikipedia
Vostok on oletetusti makeavetinen järvi, joka sijaitsee neljän kilometrin paksuisen jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella, paikoitellen 3 kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok-tutkimusaseman mukaan. Se on maailman suurin tutkimaton järvi (pinta-ala 14 000 km² ja syvyyttä paikoitellen puoli kilometriä). Järven epäilleen olleen jääkannen alla jopa 25 miljoonaa vuotta. Sen eikä muidenkaan vastaavanlaisten järvien syntyhistoriaa ei tunneta tarkasti, mutta sen epäillään saaneen alkunsa jään sulaessa oman paineensa alla tai vulkaanisen toiminnan sulattamasta jäätiköstä.
1970-luvun radiokaikuluotauksia ja 1990-luvun satelliittimittauksia analysoimalla on päädytty myös siihen tulokseen, että järven pohjaa peittää paksu sedimenttikerros, eikä elämän mahdollisuutta ole poissuljettu. Järven yllä suoritetuissa jääkairauksissa on havaittu epäsuoria merkkejä ainakin mikrobitasoisesta elämästä ja siitä, että vesi todella on nestemäisessä muodossa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tähdet ja avaruus -lehti numero 2/2000 sivulta 24 alkaen
