Ruokabanaani
Wikipedia
| Ruokabanaani | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Pieni, Suomessa kotikasvatettu banaani |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Ruokabanaani (Musa × paradisiaca) on banaanien (Musa) sukuun kuuluva kasvi. Sen hedelmä on kasvitietessä luokiteltu pohjusmarjaksi. Se on ruohokasvi, joka tuottaa satoa seitsemäntenä vuonna istutuksestaan.
[muokkaa] Historiaa
Ruokabanaani lienee saanut alkunsa Indonesian suunnalta, josta se kulkeutui Afrikkaan mahdollisesti tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Banaani mainitaan ensi kertaa historiallisissa buddhalaisissa teksteissä 600 eaa. Aleksanteri Suuri maisteli banaania Intian laaksoissa vuonna 327 eaa. Ensimmäiset maininnat banaaniviljelmistä ovat Kiinasta noin vuodelta 200. Vuonna 650 islamilaiset valloittajat toivat kasvin Palestiinaan. Arabikauppiaiden mukana se levisi ympäri Afrikkaa. Vuonna 1502 portugalilaiset aloittivat ensimmäiset banaaniviljelmät Karibialla ja Keski-Amerikassa. Vaikka portugalilaiset merenkulkijat veivät tämän kasvin Länsi-Afrikasta Kanariansaarille, niin Eurooppaan banaani kotiutui vasta renessanssin alettua 1600-luvulla ja silloinkin hyvin vaisusti. Vaikka banaani tunnettiin varmasti jo keskiaikana, jostain syystä se ei levinnyt keskiaikaiseen ruokakulttuuriin. Vuonna 1516 Kanarian läpi purjehtivat Amerikan matkaajat ottivat kasvin kyytiin ja uuden mantereen valloitus oli banaaneilla alkanut. Varsinaisesti laajamittainen Amerikan valloitus alkoi noin 1800-luvun puolessa välissä. Eurooppalaiset "keksivät" banaanin käytön oikeastaan vasta 1700-luvulla, eikä siitä ole keskiajalta juuri mitään mainintoja Euroopasta. Lempinimi "Aatamin viikuna" viittaa legendaan, jonka mukaan banaani olisi ollut paratiisin kielletty hedelmä.
[muokkaa] Ajankohtaisempaa asiaa
Euroopan unionin alueella banaania kasvatetaan esimerkiksi Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella. Madeiralaisia banaaneja pidetään pienempinä ja maukkaampina kuin muualla Euroopassa yleisesti myytävät banaanit, jotka poimitaan raakana ja kypsytetään keinotekoisesti.
Geotermistä lämpöä käyttävä Islanti on banaanintuotantonsa suhteen omavarainenlähde?.
Reilu kauppa on ottanut tuotevalikoimaansa lähinnä Ecuadorin banaaneja, joilla on myös menekkiä.
Banaanikasvin ongelmat suvullisessa lisääntymisessä ovat huolestuttaneet banaaninviljelijöiden tulevaisuutta. Eri tauteja kestävien banaanilaatujen löytäminen on osoittautunut huolestuttavan työlääksi.
Sosialismin aikakaudella banaanien saanti Itä-Eurooppaan oli yleinen vitsailunaihe.
[muokkaa] Lähteitä
- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.
- Robuchon, J., Creignoun, M., Delaveyne, J., etc., Larousse - Gastronomique, Hamlyn, London, Editoriale Johnson, Bergamo, 2001.
- Whiteman, K., Suuri hedelmäkirja, Anness Publishing ldt, Gummerus, Jyväskylä, Singapore 2001.
