Valssaus
Wikipedia
Valssaus on metallin muokkaamista. Valssauksessa metallikappale kulkee rullien eli valssien välistä, jotka muokkaavat metallia haluttuun muotoon. Valssaamalla valmistetaan esimerkiksi metallilevyä paksummasta aihiosta tai metalliprofiilia pyöreästä langasta. Mikäli valssit ovat vapaasti pyörivät, puhutaan vetovalssauksesta tai turkinpäävedosta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuumavalssaus
Kuumavalssaus suoritetaan kuumalle metallikappaleelle, jonka lämpotila on yli rekristallisaatiolämpötilan. Kuumavalssaus on metallin kuumamuokkausta. Kuumavalssauksessa on mahdolölista saada aikaan suuri plastinen muodonmuutos, mutta ennen kaikkea sillä pyritään karkean valuperäisen raerakenteen hienontamiseen.
[muokkaa] Kylmävalssaus
Kylmävalssauksessa kappaleen lämpötila on alle rekristallisaatiolämpötilan, eli se on metallin kylmämuokkausta. Kylmävalssauksessa saavutetaan haluttu loppumitta, mittatoleranssi, pinnanlaatu ja lujuus.
[muokkaa] Valssilaitteet
Valssainlaitteisto koostuu yhdestä tai useammasta valssituolista ja valssattavan metallikappaleen mittaus-, jäähdytys- ja käsittelylaitteistoista. Valssituoleja on useita erityypppisiä:
- kaksikorkea, jossa on kaksi työvalssia
- neljäkorkea, jossa työvalssit on tuettu tukivalsseilla
- Sendzimir-valssain, jossa työvalssit on tuettu useilla tukivalsseilla
- Planeettavalssain, jossa valssipäät pyörivät valssattavan kappaleen ympärillä
- Pilgervalssain, jossa valssit ja valssituoli liikkuvat edestakaisin
Valssainlaitteistoa, jossa on sarjaan kytkettynä useita valssituoleja, kutsutaan tandem-valssaimeksi.
[muokkaa] Valssin säätö ja valssausparametrit
[muokkaa] Paksuus
Valssauksessa on tavoitteena saada halutun mittainen lopputuote. Tärkein säätöparametri on valssirako, jolla tarkoitetaan työvalssien välistä rakoa. Tuotteen loppumittaan vaikuttavat lisäksi työvalssien litistyminen sekä syöttö- ja jättöjännitys, eli millä voimalla valssikitaan menevää tuotetta pidätetään tai valssattua tuotetta vedetään.
Tyypillisesti valssaukseen käytetään etukäteen laskettuja pistosarjoja, joista valitaan kyseessäolevalle materiaalille sopiva lähtö- ja loppupaksuus. Pistosarjojen määritykseen käytetään laskentamalleja, joissa otetaan huomioon mm. valssausgeometria, suurin sallittu valssausvoima, vedot, kitka ja materiaalin muodonmuutoslujuus. Kuumavalssauksessa mallinnetaan muodonmuutoslujuutta lämpötilan ja muodonmuutosnopeuden funktiona. Kylmävalssauksessa muodonmuutoslujuus riippuu materiaalin lujittumiskäyttäytymisestä.
[muokkaa] Tasomaisuus
Litteän nauhan valssauksessa pyritään saamaan mahdollisimman tasomainen lopputuote. Nauhan tasomaisuutta mitataan stressometrillä, jolla puolestaan ohjataan työ- ja tukivalssien vyöhykejäähdytystä ja valssien taivutusta. Työvalssit taipuvat prosessissa. Tätä kompensoidaan mykevöimällä (bombeeraamalla) työvalssit. Tällä tarkoitetaan sitä, että valssit ovat hiottu keskeltä hiukan paksummaksi kuin reunoilta. Nauha on tasomainen, kun sitä ei litistetä reunoiltaan tai keskeltä muuta aluetta enempää. Nauhan paksuuden suhteellinen profiili ei saa muuttua valssauksessa, jotta nauha säilyisi tasomaisena.
[muokkaa] Pinnanlaatu
Lopputuotteen pinnanlaatuun voidaan vaikuttaa valssien hiontakarkeudella. Myös valssattavan tuotteen lähtötilan pinnanlaatu ja karheus sekä valssausreduktio vaikuttavat lopulliseen pintaan. Tuotteen puhtauteen vaikuttaa valssausnesteen puhtaus. Kaikkien irtopartikkelien joutumista valssien väliin on varottava, etteivät ne merkkaa valssien pintaa tai valssaudu kiinni tuotteen pintaan. Valssien pinnalla olevat painumat ja kolot merkkaavat koko nauhan näppylävirheillä. Työvalssit on vaihdettava uusiin, kun niillä on valssattu työohjeissa säädetty kilometrimäärä tai tonnimäärä. Käytetyt valssit kunnostetaan valssihiontalaitteella. Kunnostuksen jälkeen valssilla on oltava säädetty vähimmäishalkaisija ja säädetty pintakovuus.
[muokkaa] Valssausneste
Valssauksessa käytettään lähes aina jotain nestettä. Nesteen tarkoituksena on voidella ja jäähdyttää prosessia. Kuumavalssauksessa käytetään lähes yksinomaan puhdasta vettä. Kylmävalssausprosesseissa käytettään yleisemmin vesi-öljy-emulsioita. Myös muita nesteitä käytetään. Esimerkikisi alumiinifolion valssauksessa valssausnesteenä on kerosiini.
Valssausnesteen tarkoituksena on jäähdyttää työvalsseja ja toimia kitkaa alentavana voiteluaineena. Kylmävalssauksessa valssausneste muodostaa ohuen kalvon valssattavan materiaalin ja työvalssin väliin.
