Urheiluvedonlyönti

Wikipedia

Urheiluvedonlyönti on yleisnimitys veikkauspeleille, joiden tulos määräytyy urheilutapahtuman, tavallisesti sen lopputuloksen, perusteella. Pelejä on monia erilaisia, joista selitykset alempana. Suomessa yksinoikeus vedonlyöntiin on Veikkaus Oy:llä. Pelejä voi kuitenkin internetin välityksellä pelata myös muihin vedonlyöntitoimistoihin ja vedonlyöntipörsseihin.

Sisällysluettelo 1 Erilaisia vedonlyöntipelejä 1.1 1x2 – Pitkäveto 1.2 Tulosveto 1.3 Moniveto 1.4 Vakioveikkaus 1.5 Totals 1.6 Handicap – Tasoitusveto 1.7 Moneyline 1.8 Raviveikkaus 1.9 Superkaksari 1.10 Supertripla 2 Vedonlyönnin teoriaa 2.1 Kerroin ja todennäköisyys 2.2 Pelaajan etu 2.3 Voittava pelaaminen 2.4 Todennäköisyyksien määrittäminen 2.5 Panostaminen

[muokkaa] Erilaisia vedonlyöntipelejä

[muokkaa] 1x2 – Pitkäveto

1x2 on eniten pelattu vedonlyöntimuoto. Pelissä on tarkoitus veikata oikein voittaja. Pitkävedossa vedon välittäjä (Suomessa Veikkaus) valitsee pelattavat kohteet ja määrittää niille kiinteät kertoimet. Jokainen valittu kohde voi päättyä kotivoittoon (1), tasapeliin (x) tai vierasvoittoon (2). Joskus käytössä ovat vain merkit 1 ja 2.

Veikkauksella osa kohteista on pelattavissa yksittäiskohteina, suurin osa kohteista tuplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kahta ottelua) ja muutamat kohteet triplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kolmea kohdetta).

Veikkauksella pelaaja saa pelata korkeintaan kymmenen kohteen yhdistelmiä. Lähes jokaisessa internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaajilla on mahdollisuus pelata jokaista kohdetta yksittäiskohteina. Samoin järjestelmien koko saa usein olla suurempi.

Mahdollinen voitto lasketaan kertomalla asetettu panos kokonaiskertoimella. Kokonaiskerroin taas saadaan kertomalla kaikien pelattujen kohteiden kertoimet keskenään.

[muokkaa] Tulosveto

Pelissä pitää veikata oikein pelin lopputulos (maalimäärä). Veikkauksella pelissä on yleensä muuttuva kerroin (joskus harvoin tarjolla on kiinteitä kertoimia), jolloin pelaaja ei pelatessaan tiedä vetonsa lopullista kerrointa. Internetin vedonlyöntitoimistoissa tulosveto on pääsääntöisesti kiinteillä kertoimilla.

[muokkaa] Moniveto

Tämä peli on kuin tulosveto, mutta monella kohteella, jolloin kerroin muodostuu hyvin korkeaksi. Jalkapallossa kohteita on yleensä kolme ja jääkiekossa yleensä kaksi. Tämä pelimuoto on olemassa vain Veikkauksella, joskin samanlaista peliä voi pelata Internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaamalla tulosvetoa yhdistelmävetoina.

[muokkaa] Vakioveikkaus

Veikkauksella lauantaina "päävakioveikkauksessa" on 13 kohdetta, jotka talvikaudella ovat yleensä Englannin Valioliigaa ja Englannin Championshipia. Kesällä kohteet ovat Suomen Veikkausliigaa ja 1-divisioonaa. Talvella on myös Jääkiekkovakio, jossa on yleensä 12 kohdetta pelin ollessa SM-liigaa, Elitserieniä ja Mestistä. Kesäkautena on lisävakiona ollut Formulavakio. Osalla Internetin vedonlyöntitoimistoista on Super ToTo, jossa on 14 kohdetta eri Euroopan jalkapallosarjoista. Vakioveikkauksessa pelataan jokaista ottelua 1x2-pitkävetomenetelmällä joko yksittäisrivillä taikka yleisemmin järjestelmällä. Formulavakiossa x = molemmat kuljettajat keskeyttävät.

[muokkaa] Totals

Pelissä määritellään jokin maali- tai pisteraja (jalkapallossa yleensä 2,5 ja jääkiekossa 5,5). Pelaajan pitää veikata oikein, tehdäänkö pelissä yli vai alle kyseisen pistemäärän. Veikkauksella on ollut tämä pelimuoto helmikuusta 2005 lähtien. Kansainväliset peliyhtiöt käyttävät pelimuodosta nimeä usein nimeä Over/under.

[muokkaa] Handicap – Tasoitusveto

Tässä pelimuodossa altavastaajalle annetaan tasoitusta jokin maali- tai pistemäärä; jääkiekossa ja jalkapallossa usein +½ maalia. Tällöin altavastaajan veikkaaminen on oikea merkki, mikäli peli päättyy tasan taikka altavastaaja voittaa pelin. Veikkauksella on tämä pelimuoto joskus käytössä siten, että tasoitus on +1, jolloin kaikki kolme merkkiä ovat käytössä samaan tapaan kuin 1x2-pitkävedossa.

[muokkaa] Moneyline

Moneyline on myös tasoitusveto, mutta tasoitusta ei ole. X- eli tasapeli-vaihtoehto ei kuitenkaan ole pelattavissa, vaan mikäli ottelu päättyy tasapeliin, vedonvälittäjä palauttaa panokset kohdetta pelanneille vedonlyöjille. Tällainen panosten palautus tunnetaan paremmin nimellä push.

[muokkaa] Raviveikkaus

• V4 on kaikkina päivinä pelattava ravipeli.
• V5 on keskiviikkoisin Vermossa ravattava ravipeli.
• V75-ravivedossa veikataan voittajahevosta seitsemässä lähdössä.

[muokkaa] Superkaksari

Pelimuodossa veikataan kahta ensimmäiseksi sijoittunutta vedonlyönnin kohteena olevassa urheilulajissa.

[muokkaa] Supertripla

Pelimuodossa veikataan kilpailun voittajan lisäksi toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita. Formulakaudella supertripla on ollut usein ohjelmassa.

[muokkaa] Vedonlyönnin teoriaa

[muokkaa] Kerroin ja todennäköisyys

Kerroin on todennäköisyyden käänteisluku, joka voidaan laskea 1/todennäköisyys. Vastaavasti kertoimesta voidaan laskea todennäköisyys käänteisellä kaavalla. Vedonlyöntitoimistojen kertoimia tarkasteltaessa on otettava huomioon myös heidän voittomarginaalinsa.

Esimerkki: Veikkaus antoi 16.11.2004 Blues–TPS-peliin kertoimet 2,20–3,85–2,35, josta voidaan laskea Veikkauksen tekemät todennäköisyysarviot. Kotivoiton todennäköisyys on siis 1/2,2 = 0,4545. Sitten huomioidaan Veikkauksen voittomarginaali (Pitkävedossa palautusprosentti on 88 %) eli 0,4545 · 0,88 = 0,4 = 40 %. Tasapelin todennäköisyys on täten 23 % ja vierasvoiton 37 %. Reaalikertoimet (palatus 100%) näille todennäköisyyksille olisivat 2,50–4,35–2,75.

[muokkaa] Pelaajan etu

Yllä olevan luettuaan saattaisi ajatella, että pelaajan on pitkällä aikavälillä mahdotonta pelata voitollisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pelaajalla on vedonvälittäjään nähden muutamia etuja puolellaan. Kun vedonvälittäjä joutuu asettamaan kertoimet aikaisessa vaiheessa, mahdollisesti jopa päiviä ennen tapahtumaa, voi pelaaja tarkkailla tilannetta aivan tapahtuman alkuhetkille saakka saaden siten tietoonsa kaikki mahdolliset lisätiedot, kuten viimehetken loukkaantumiset, pelaavan kokoonpanon jne. Samoin pelaaja voi keskittyä vain joihinkin sarjoihin hankkien siten ylivertaisen tietomäärän vedonvälittäjään nähden, jolloin hän voi tehdä tarkempia analyysejä peleistä. Edelleen vedonvälittäjä ottaa kertoimissaan aina huomioon suuren yleisön käyttäytymisen, jolloin varsinkin suurien ennakkosuosikkien kohdalla heidän kertoimensa laskevat alemmaksi kuin oikea todennäköisyys olisi, ja siten altavastaajan kerroin nousee ylikertoimeksi.

[muokkaa] Voittava pelaaminen

Ajan mittaan voittava pelaaminen edellyttää sitä, että pelaaja sijoittaa rahansa ylikertoimisiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vedonvälittäjä on tehnyt virhearvion. Kun pelaaja on itse määrittänyt kohteen todennäköisyydet kullekin merkille ja vedonvälittäjä tarjoaa jollekin kohteelle suurempaa kerrointa kuin todennäköisyys edellytttää, pelataan tätä merkkiä. Kohteen pelattavuus voidaan tarkistaa myös laskemalla kohteen odotusarvo, joka lasketaan kaavalla todennäköisyys · kerroin. Jos tulos on yli 1, kyseessä on ylikerroin.

Esimerkki: Jos yllä mainitussa Blues–TPS-pelissä pelaajan todennäköisyys kotivoitolle olisi 50 %, olisi Veikkauksen antama kerroin 2,20 pelattava kerroin sillä 1/2,2 = 0,46 = 46 % (olettaen tietenkin, että pelaaja on tehnyt tarkemman todennäköisyyslaskelman kohteesta kuin vedonvälittäjä).

Esimerkki odotusarvon laskennasta: Pelaajan laskema todennäköisyys on siis 50 % ja tarjottu kerroin on 2,20. Odotusarvo lasketaan kaavalla 0,5 · 2,20 = 1,10.

[muokkaa] Todennäköisyyksien määrittäminen

Yleisimmin pelaajien käyttämiä todennäköisyyksien laskemismenetelmiä ovat voimalukuihin perustuva järjestelmä sekä maaliodotusarvoihin perustuva menetelmä. Summittaisia ohjeita menetelmistä saa Internetin vedonlyöntiin keskittyneiltä sivuilta sekä alan kirjallisuudesta. Pelaajat eivät kuitenkaan paljasta tarkkoja menetelmiään voittoisan toiminnan loppumisen pelossa.

[muokkaa] Panostaminen

Eniten käytettyjä panostusmenetelmiä lienevät tasapanostus ja Kellyn kaavalla panostuksen laskeminen.

Tasapanostus tarkoittaa sitä, että jokaiseen pelattuun kohteeseen sijoitetaan sama määrä rahaa. Harrastajapelurit saattavat käyttää aina panoksena vedonlyöntitoimiston minimipanosta.

Kellyn kaava:

,

missä p on kohteen todennäköisyysarvo, k kerroin ja A pelikassan koko. Kellyn kaava maksimoi teoriassa pelikassan kasvunopeuden, mutta käytännössä Kellyn kaavalla panostaminen on riskialtista, sillä todennäköisyyksien ollessa epätarkkoja Kellyn kaava saattaa antaa liian suuren panossuosituksen vedolle, jolloin ylikertoimisesta vedostakin voi tulla tappiollinen. Usein Kellyn kaavan panokseen käytetään jakajaa (kuten 4 tai 8) pienentämään pelikassan heilahteluja ja suojaamaan ylipanostukselta.