Työnjako
Wikipedia
Työnjako on yhteiskunnan organisoitumisen ulottuvuus, jossa eri ihmiset tekevät keskenään erilaisia töitä. Sosiaalinen työnjako merkitsee jakoa ammatteihin ja se lienee yhtä vanha kuin ihmiskunta. Tekninen työnjako tarkoittaa työtehtävien jako ammattia pienempiin kokonaisuuksiin, jotka vaativat vähemmän osaamista.
Hierarkkinen työnjako tarkoittaa töiden ja niiden tekijöiden asettamista järjestykseen arvon perusteella. Hierarkisen työnjaon selitysten perusmallien mukaan hierarkiat johtuvat joko
- ihmisten välisistä eroista
- tehtävien ja työsuoritusten välisistä eroista
- työmarkkinoista, jossa ihmiset ja työ sopivat yhteen
Tekninen työnjako on viety äärimmilleen taylorismissa ja se on ollut vallitseva työn organisoitumisen muoto 1900-luvun ajan. Teknisen työnjaon yleistymiseen on vaikuttanut sekä tekninen kehitys (liukuhihnatyö) että ideat kuten byrokraattinen organisaatiomalli. 1960- ja 1970-luvulta lähtien tekninen kehitys, robotiikka ja työvoimapula on toisaalta taas vähentäneet teknistä työnjakoa ja johtanut työn rikastamiseen. Uutta aikakautta kutsutaan post-fordismiksi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Watson, Tony J. (1980): Sociology, Work and Industry, 4. painos. Routledge. ISBN 0-415-32165-4.
