Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions Tiwanaku – Wikipedia

Tiwanaku

Wikipedia

Huari- (eli wari) ja Tiwanakukulttuurien vaikutusalueet
Suurenna
Huari- (eli wari) ja Tiwanakukulttuurien vaikutusalueet

Tiwanaku eli Tiahuanaco on muinainen intiaanikaupunki Boliviassa Titicacajärven rannalla 4000 metrin korkeudessa. Paikka tunnetaan suurista kiviveistoksistaan ja kivirakennelmistaan. Tiwanaku perustettiin noin 200 eaa. Suurimmillaan Tiwanakun valtio oli vuosina 500-900 ns. keskihorisontin aikana. Tiwanaku hallitsi koko ylätasankoa, Altiplanoa. Valtakunta ulottui Boliviaan, Etelä-Peruun, Pohjois-Chileen ja Luoteis-Argentiinaan. Vuoden 1100 jälkeen paikka hylättiin.

Alueen talous perustui perunaan ja muihin kasveihin, maissi ei kasva näin korkealla. Yöpakkaset ovat yleisiä - Titicacajärven rannoilla yöpakkasia lievennetään kastelukanavilla jotka varastoivat perunapenkkien välissä lämpöä kuten kuumavesisäiliö. Koska kadot ovat tavallisia, perunaa kuivataan varastoon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tiwanakun kehitys

Paikalla on asuttu jo vuodesta 1500 eaa. Ensimmäiset kaudet olivat Tiwanaku I ja II. Tämä on "muodostava" tai "talonpoikainen" vaihe. Noin vuonna 1 Tiwanakuun levisi Pucara-kulttuurin vaikutus, sekä etelästä Chiripa.

Tiwanaku III eli Keyakaudella 100 jaa - kaupunki alkoi kasvaa. Kalasasayan ja Akapanan rakentaminen aloitettiin. Samaan aikaan kukoistivat rannikon paikalliset kulttuurit.

Tiwanaku IV - suurvaltakaudella 350—400 alkaen kulttuuri levisi jonkin matkaa laakson ulkopuolelle. Uuden temppelin rakentamiseen liittyvä laajeneminen alkoi voimakkaana noin 600 jolloin Akapana suljettiin ja Puma Punku rakennettiin.

Tiwanakulainen vaikutus levisi Pohjois-Chilen Aricaan asti. Tiwanakun suuruudenaika oli Chen Chen-aika noin 725-1000 jaa jolloin Tiwanaku levisi varsinkin itään. Noin 800-1000, jolloin Tiwanakun laajeni eniten, Omoon ilmestyi Tiwanaku-tyylinen temppeli. Tuolloin havaitaan merkkejä Wari-valtion laajenemisesta Morequan laaksoon. Koko Morequaa Warin ei kuitenkaan saanut valvontaansa. Luultavasti Tiwanaku ja Wari ovat olleet toistensa kilpailijoita.

Jossain määrin Tiwanakun ajoitukset ovat kiistanalaisia niin kuin ajoitukset koko Etelä-Amerikassa. On arvioitu että kulttuuri IV olisi levinnyt pian syntymänsä jälkeen n. 400 Etelä-Peruun, Pohjois-Chileen ja Luoteis-Argentiinaan. Wari olisi levinnyt pian Tiwanakun jälkeen.

[muokkaa] Tiwanakun rauniot

Tiwanakun rauniot
Suurenna
Tiwanakun rauniot

Tiahuanacon keskusta oli aikoinaan niemekkeellä jonka ala oli noin 50 ha. Paikassa on nähtävissä vaikutteita vanhasta perulaisesta kulttuurista: temppeli ja pyramidi on paikan keskus. Kiviarkkitehtuuri on huolellista. Paikka tunnetaan monista massiivisista kivirakennelmistaan.

Kalasasayan temppeli on jopa 6 metrin korkuisista kivistä koottu valtava neliömäinen kivirakennelma mitoiltaan 129×119 m. Sen sivuilla on isoja monoliitteja säännällisin välimatkoin ja kulmakivet ovat kaikkein suurimpia.

Kalasasayan temppelin edessä sinne vievien portaiden alla on maahan upotetun kentän (Temple Semisubterraneó) seinissä ulkonevia kivipäitä, joiden arvellaan liittyvän uhrausrituaaleihin. Kentän keskellä on obeliskeja joiden korkeus on jopa 7,3 metriä (Bennett-monoliitti). Kenttä on noin 2 metriä maanpinnan alla ja sen mitat ovat 28×26 metriä. Tästä maanalaisesta tasanteesta vie jokeen vesikanavia.

Upotettu temppeli on saatettu pyhittää Mama Cochalle tai Paca Mamalle, veden ja/tai maan jumalattarelle. Kalasasya ja Akapana ovat omistettu ehkä vuoren ja taivaan jumalille. Nämä jumaluudet olivat olemassa jo Chavinkaudella ja aiakaisemminkin.

Puma Punku -pyramidi on rakennettu ehkä 600-luvulla, jolloin Akapana hylättiin. Puma Punku on T:n muotoinen, kolmiportainen rakennelma. Korokkeen päällä on puoliksi maanalainen temppelikenttä vesijohtojärjestelmineen. Upotetun alueen itäpuolella oli temppeli, jonne pääsi aikoinaa Auringon portista, joka esittää ehkä ukkosen jumalaa Tunupaa tai Illapaa (ei Viracocha-luojaa niin kuin on monesti väitetty). Jotkut monoliiteista muistuttavat varhaisemman Chiripa-kauden monoliitteja. Kalasasayan sisäänkäynnillä seisoo patsas, jonka korkeus on noin 3,5 metriä, Ponce-monoliitti. Monoliittipatsaiden korkeudet vaihtelevat 1,5-7,6 metriin. Putuni oli palatsikompleksi Kalasasayan lähellä.

Akapanan kuusiportaisen pyramidin sivun pituus on 203×192 metriä ja korkeus 17 metriä. Pyramidin huipulla oli jokin rakennelma. Pyramidin sisus on maata, kuori kiveä jonka päällä on saattanut olla ainakin joissian paikoissa metallilevyjä. Pyramidin kivet on liitetty yhteen kuparitapeilla ja sen sisällä oli tunneleita. Portaat veivät itäpuolelta pyramidin huipulle. Jotkut hiekkakivi- tai andesiittilohkareet joita käytettiin tämän rakentamiseeen painoivat 100 tonnia.

Auringonportin (Viracochaan liittyvä) Kalasasayan temppelistä löytyy myös Munkki-patsas. Pumapunku on kivikasvoja täynnä oleva tasanne, jonka korkeus on 5 metriä ja sienien pituus 150 m. Pääkaupungin ala oli 6 km² ja siinä asui noin 40 000 ihmistä.

[muokkaa] Tiwanakun aikalaiskulttuurit

Tunnetuin Tiwanakun aikalainen on Wari Keski-Perun Andeilla. Tiwanakun aikana vuoristossa oli monta muutakin kulttuuria, mm. Pucara ja Recuay. Noin vuosina 400-1000 Recuayn pohjoispuolella oli Marca Huamachuco. Samaan aikaan kukoisti rannikolla Pachacamac eli Lima ja Sicán.

[muokkaa] Tiwanakun romahdus

Tiwanakun romahduksesta on esitetty arvailuja, esim. vieraan kansan väkivaltainen invaasio. Alla yksi niistä:

Tiwanaku romahti noin 1000-1100, jolloin alueella vallitsi kuivuus. Pohjois-Chilen ja Etelä-Perun Tiwanaku-hautoja ryöstettiin. Arkelogien tutkimusten mukaan ihmisiä siirtyi keskuksesta pieniin kyliin. Keramiikka säilyi samana vielä vuoden 1100 jälkeen. Aimaroiden, jotka vaelsivat alueelle Tiwanakun jälkeen, chullpat ilmestyvät joskus 1150-1300 ja keramiikka vaihtuu noin 1200. Samalla ilmestyy linnoitettuja asuinpaikkoja. Alueen asukkaat puquinat ja aimarat ovat asuneet alueella hyvin pitkään, ja chullpat ehkä tulleet innovaatioina muualta. Chillpien tulo viittaa joka tapauksessa vanhan vallan romahtamiseen.

[muokkaa] Tiwanakun raunioiden kuvagalleria

THIS WEB:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia 2006:

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - be - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - closed_zh_tw - co - cr - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - haw - he - hi - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - ms - mt - mus - my - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - ru_sib - rw - sa - sc - scn - sco - sd - se - searchcom - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sq - sr - ss - st - su - sv - sw - ta - te - test - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tokipona - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu