Siltalan pehtoori
Wikipedia
Siltalan pehtoori on Suomi-Filmin elokuva alun perin vuodelta 1934, ja sen on ohjannut Risto Orko. Elokuva on ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka katsojaluku ylitti miljoonan. Elokuvan suosio yleisön keskuudessa on herättänyt kriitikoissa kummastusta, mutta sen tilannekomiikka ja laulut, henkilögalleria sekä elokuvan kevyesti esittämät tavallisen kansan ja aristokratian väliset ongelmallisetkin suhteet lienevät osasyynä suosioon.
Harald Selmer-Geeth kirjoitti romaanin Inspektorn på Siltala ruotsiksi vuonna 1903, ja Aarni Kouta suomensi seuraavana vuonna. Hjalmar Procopé teki aiheesta huvinäytelmän 1913. Selmer-Geeth oli salanimi, joka pysyi pitkään tuntemattomana. Hän lienee varmuudella kuitenkin aatelista syntyperää ollut Viipurin oikeuspormestari Werner August Örn.
Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli 1934 heikko, ja niin päätettiin yhtiön pelastamiseksi tehdä menestyselokuva, mihin tarkoitukseen Siltalan pehtoori tuntui sopivan. Elokuvakäsikirjoitus poikkeaa kuitenkin alkuperäisistä teksteistä.
Pehtoorin osassa nähdään Jalmari Rinne, naispääosassa kartanonomistajattarena ja upseerinleskenä Hanna Taini, sivuparina Matti Leskelän Aaretti ja Elna Hellmanin Miina. Koomisena kopeana kilpakosijana tavataan Uuno Laakso.
Pehtoori Paul on itse asiassa itsekin suurtilallinen ja sodassa kunnostautunut upseeri, joka teeskentelee rahvasta ja hankkiutuu Siltalan kartanon tilanhoitajaksi. Kartano on taloudellisissa vaikeuksissa, ja nuori leski Lilli on pakotettu panttaamaan tilan koko summasta tai naimaan miehensä veljen pojan, pöyhkeän aatelisluutnantti Hugo Mandelcronan.
"Pehtoorilla" on koko joukko vanhoja opiskeluystäviä juonessa mukana, ja hänen on varsin vaikea sopeutua samalla rahvaanomaisen työnjohtajan ja hulppean aatelismiehen viittaan. Hän tekee pehtoorina lukuisia urotekoja ja saa tilan tuottamaan voittoa sekä onnistuu myymään sen verran metsää, että tila pelastuu. Pehtoori ja Lilli rakastuvat toisiinsa, mutta vasta loppuhuipennuksessa saavat toisensa. Hugo nielee pettymyksensä, kun huomaa, että pöydässä istuu kaksi upseeria ja aatelismiestä. Alun perin pehtoorin hahmosta erotettu Aaretti-renki on myös saanut Miinansa. Elokuvan loppu jättää feodaalisen luokkamiljöön oikeutuksen, mutta antaa positiivisen ihmiskuvan ja päähenkilöille mahdollisuuden.
