Sappikivitauti
Wikipedia
Sappikivitauti on Suomessa yleisin sappivaiva, sillä noin neljä viidesosaa Suomessa esiintyvistä sappivaivoista liittyy siihen: Yli 300 000 ihmistä sairastaa sitä Suomessa. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Sappikivitaudissa sappirakkoon tai sappiteihin muodostuu sappikiviä, erilaisia kivettymiä sapesta. Sappikivitautiin liittyy sappikoliikki eli sappikivikohtaus, joka on usein erittäin kivulias. Sappikoliikki syntyy kiven kiilautuessa sappirakon kaulaan tai sappirakon tiehyeen. Kyseisessä kohtauksessa oikean kylkikaaren tuntumassa tuntuu kouristavan tapaista kipua, joka mahdollisesti lisäksi säteilee selkään tai lavan seutuun. Kohtaus voi olla lyhyt, noin pari minuuttia, tai hyvinkin pitkä, jopa useita tunteja. Sairauden yhteydessä voi ilmetä myös lisätauteja kuten sappirakkotulehdus, sappitiekivet tai haimatulehdus.
[muokkaa] Oireet
- ylävatsakivut
- kivuliaat kohtaukset
- komplikaatiot
- mahdollinen lisätauti
- keltaisuus (vain, jos kivi tukkii sappitiehyen suun)
- turvotus
- närästys
- röyhtäily
- ilmavaivat
[muokkaa] Hoito
Sappikivitaudin hoito aloitetaan laboratoriotutkimuksilla. Myös ultraäänitutkimus on mahdollinen. Lisäksi käytetään sappi- ja haimatiehyiden ERCP-tähystyskuvausta, tietokonekuvausta ja magneetti-tietokonekuvausta. Jos sairaus ei aiheuta oireita, pelkkä seuranta riittää. Terveellinen ateriointi on myös osa hoitoa. Sappikivikohtaukset hoidetaan lääkkeillä, jotka lieventävät särkyä. Liuotushoitoakin voidaan käyttää. Siinä sappikivet pyritään hävittämään liuottamalla kolesteroli irti kivistä. Murskaushoidossa taas sappikivet murskataan pienoisvalokaarella iskuaaltoja apuna käyttäen. Vaihtoehtona on myös sappirakon poistaminen leikkaamalla. Silloin katkaistaan sappirakon ja sappitiehyen välinen yhteys, ja rakko poistetaan.
