Radiokemia
Wikipedia
Radiokemia tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä ja käyttöä. Kaikki radioisotoopit eli alkuaineiden epävakaat isotoopit hajoavat jossakin ajassa ja hajotessaan ne emittoivat jonkinlaista säteilyä. Säteily voi olla alfa-, beeta- tai gammasäteilyä.
- Alfasäteilyssä aineesta lähtee alfahiukkasia (2 protonia ja 2 neutronia), jotka vastaavat heliumatomeja. Alfasäteily pysähtyy jo paperiarkkiin.
- Beetasäteilyssä: β−-säteilyssä neutroni hajoaa protoniksi, elektroniksi ja anti-neutriinoksi, jossa vapaa elektroni ja anti-neutriino lähtee säteilynä pois. β+-säteilyssä protoni muuntuu neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi, jossa vapaa positroni ja neutriino lähtee säteilynä pois.
- Gammasäteilyssä aine emittoi eli säteilee sähkömagneettista energiaa, esim. röntgensäteitä.