Proteus-piensatelliitti
Wikipedia
Proteus on Ranskassa kehitetty pienikokoinen satelliittirunko, jota on käytetty Jason- ja Corot-satelliittien pohjana.
Koko 1990-luvun ajan uskottiin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, että piensatelliitit korvaavat isot satellitit. Tätä puolsi 1990-luvun alussa tehty NASAn päätös totuttaa halvempia avaruuslentoja nopeassa tahdissa (Faster, Better, Cheaper) pyrkien samanlaiseen tehokkuuteen, mitä esim. auto- ja elektroniikkateollisuus oli saavuttanut. Venäjän avaruustoiminta oli vuodesta 1957 alkaen perustunut pieniin satelliitteihin ja satelliittien sarjatuotantoon, esim. pieniä vakoilusatelliitteja valmistettiin tuhansia. Piensatelliiteilla uskottiin - etenkin Yhdysvalloissa - olevan myös kaupallisia sovellutuksia, kun suunniteltiin matkapuhelinverkkoja, joiden tukiasemat olisivat satelliitteja ja satelliiti-Internetiä. Valtaosa kaavailluista hankkeista ei toteutunut ja toteutetut hankkeet olivat raskaasti tappiollisia.
Euroopassa Englannissa Surreyn yliopisto lähti 1980-luvulla kehittämään mikrosatelliitteja, jotka painavat alle 100 kg. Ranskassa ei näin pieniin satelliitteihin uskottu, mutta CNES lähti kehittämään 500 kg painavaa Proteus-satelliittia. Sen teollinen valmistaja on Alcatel Space.
Proteus-rungolle perustuvista satelliiteista ensimmäinen oli JASON-1, joka laukaistiin joulukuussa 2001. ESAn kanssa yhteistyössä toteutettava COROT laukaistaan vuonna 2006, kuten EUMETSATin kanssa toteutettava Jason-2. Jasonit tutkivat merta ja COROT tähtiä.
