Mortteli
Wikipedia
Mortteli eli huhmar on maljamainen astia, jota käytetään aineksen hienontamiseen ja sekoittamiseen. Hienontaminen tapahtuu survimella (hiertimellä) eli petkeleellä painellen ja hiertäen. Työkalua käytetään mausteiden murskaamiseen, ja ennen myös apteekeissa lääkeaineiden tai kuvataiteessa väriaineiden hienontamisessa. Morttelia käytetään gastronomiassa etenkin mausteseosten ainesten, kuten sinapin, jauhamiseen.
Mortteli valmistetaan perinteisesti joko keraamisesta materiaalista kuten posliinista, marmorista tai pronssista. Morttelien koot vaihtelevat pienistä, muutaman millilitran kokoisista suuriin, usean sadan litran vetoisiin. Yleisimmin keittiö- ja laboratoriokäytössä käytettävimpien marmori- tai keraamimorttelien vetoisuus on non 1 dl ja pronssimorttelin noin 2 dl.
Saksalainen alkemisti Bertholdus Schwarz keksi ruudin sotilaskäytön ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1290. Hän hiersi puuhiiltä, rikkiä ja kaliumnitraattia morttelissa, ja tuloksena oli räjähdys. Schwarz selvisi räjähdyksestä hengissä, ja rakensi pian tämän jälkeen ensimmäisen käyttökelpoisen tykin, joka sai nimensä (mörssäri, Mörser) hänen käyttämästään morttelista.
Slaavilaisen mytologian Baba Jaga lentää huhmarilla ja käyttää petkeltä peräsimenä.
