Louis Andriessen

Wikipedia

Louis Joseph Andriessen (s. 6. kesäkuuta 1939) on hollantilainen säveltäjä.

Louis Andriessen syntyi Utrechtissä. Hän opiskeli sävellystä isänsä Hendrik Andriessenin, Kees van Baarenin sekä Luciano Berion johdolla.

1970-luvulla Andriessen kirjoitti poliittisia teoksia, kuten Volkslied ("kansanlaulu") ja Workers Union ("työläisten unioni").

Vuonna 1972 Andriessen perusti De Volharding -puhallinorkesterin. Tälle hän kirjoitti samannimisen teoksen. Hoketus-teos vuodelta 1977 antoi aiheen perustaa yhtye, jonka nimeksi tuli myös Hoketus. Andriessen soitti yhtyeessä itse pianoa. Tätä seurasivat kappaleet suuremmille kokoonpanoille: Mausoleum, Il Principe, De Staat ja De Tijd. Näitten kappaleiden kokoonpanoon kuuluu tyypillisesti saksofoneja, vaskipuhaltimia, sähköbassoja ja lyömäsoittimia.

Andriessenin musiikissa on paljon vaikutteita minimalistisilta säveltäjiltä kuten Terry Riley tai Steve Reich, erityisesti tämä näkyy 1970-luvun teoksissa. Säveltäjä on kuitenkin itse toistuvasti todennut, että hän on saanut paljon vaikutteita Igor Stravinskyn musiikista. Andriessen onkin omistanut yhdessä musiikkitietelijä Elmer Schoenbergerin kanssa kirjoittamansa kirjan "Het Apollonisch Uurwerk" juuri Stravinskylle.

1980-luvun puolesta välistä lähtien Andriessen alkoi keskittyä yhä enemmän näytelmämusiikkiin, elokuvamusiikkiin ja musiikkiteatteriin. Hänen oopperansa De Stijl (1985), De Materie (1989) ja Writing to Vermeer (1997) ovat tulleet tunnetuiksi.

Louis Andriessen on todennäköisesti tunnetuin 1900-luvun alankomaalainen säveltäjä.