Kreosootti
Wikipedia
Kreosootti (kreosiitti, koliterva) on yleisnimitys useille korkean lämpötilan avulla puusta, hiilestä tai kreosoottipensaan pihkasta valmistetuille kemiallisille aineille. Näissä aineissa on jopa satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), fenoleita ja kresoleita.
Puusta valmistettu kreosootti on väritöntä tai kellertävää rasvaista nestettä ja kivihiilestä valmistettu tummaa, öljyistä ja paksua nestettä. Kivihiiliterva ja -piki ovat yleensä paksuja, mustia tai tummanruskeita puoliksi nestemäisiä tai kiinteitä aineita. Kreosootille on tyypillistä pistävä haju, jonka voi aistia esimerkiksi aineella käsitellyistä ratapölkyistä.
Kreosootti on terveydelle vaarallista erityisesti sisältämiensä syöpää ja perimävaurioita aiheuttavien PAH-yhdisteiden takia. Iholle joutuessaan aine aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä.
Yleisimmin kreosootilla tarkoitetaan puunsuojaukseen 1800-luvulta asti käytettyä kemikaalia. Ainetta on käytetty myös vanhoissa rakennuksissa kosteuseristeenä.
Kreosootilla kyllästetystä puusta haihtuu tai liukenee myrkyllisiä yhdisteitä. Liuenneista jakeista osa vajoaa vettä raskaampana pohjavesipinnan alapuolelle ja kerrostuu sinne altaiksi saavutettuaan läpäisemättömän maakerroksen. Kreosootilla käsitellyn puun käyttö on nykyään kiellettyä tilanteissa, joissa aine voi joutua kosketuksiin ihon kanssa tai joissa puu voi joutua kosketuksiin ravintona käytettävien tuotteiden kanssa tai muuten saastuttaa niitä.
[muokkaa] Kreosootin käyttörajoitukset
Ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi kreosoottia saa Suomessa käyttää vuoden 2003 asetuksen voimaantulon jälkeen vain teollisuudessa ja ammattikäytössä, kuten rautateillä, sähkö- ja puhelinpylväissä, aitauksissa, maataloudessa sekä satamien ja vesiväylien rakentamisessa.
