Korkein oikeus (oikeusaste)
Wikipedia
Korkein oikeusaste on useimmissa valtioissa ja toimialueissa oikeusaste, joka toimii viimeisenä oikeusasteena, jonka päätöksistä ei voi valittaa.
[muokkaa] Korkeimman oikeusasteen kehitys ja muodot
Korkeimman oikeusasteen kehityksen alkuna on ollut useimpiin yhteiskuntiin sisältynyt ajatus lopullisesta tuomiovallasta. Itsevallan aikana se kuului hallitsijalle jolla oli oikeus muuttaa tuomioistuinten päätöksiä hänelle tehtyjen valitusten perusteella. Valistuksen aikana syntyneen vallan kolmijako –opin mukaan tuomiovalta eriytettiin hallitsijan ja lainsäätäjän vallasta. Myös tähän uuteen järjestelmään luotiin ylin tuomiovalta, joka saattoi kumota alempien tuomioistuinten päätökset.
Anglosaksisissa maissa korkein oikeusaste kehittyi Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen oikeudesta ottaa käsiteltäväksi tuomioistuinten ratkaisua. Lainsäädäntöä kehitettiin pitkälti ylähuoneen ns. lakilordien tekemien ennakkoratkaisujen perusteella. Nykyään tämä kehityssuunta näkyy voimakkaasti esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden itsenäisessä toimivallassa.
Useimmissa Euroopan maissa on vähintään kaksi korkeinta oikeusasteteen tuomioistuinta. Hyvin tyypillinen on jako siviili- ja rikosasioiden sekä hallintoasioiden korkeimpaan oikeusasteeseen. Tämä jako on voimassa myös Suomessa. Monissa maissa on myös erillinen perustuslakituomioistuin, joka ratkaisee lainsäätämiseen ja perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä.
[muokkaa] Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suhde jäsenmaiden korkeimpiin oikeusasteisiin
Euroopan Unionin jäsenmaiden korkeimpien tuomioistuinten toimivaltaa rajoittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. EU:n jäsenmaiden tuomioistuimilla on velvollisuus pyytää EY-tuomoistuimelta lausuntoa tietyn EU:n asetuksen tai direktiivin tulkinnasta ja soveltuvuudesta oikeudenkäynnin kohteena olevaan asiaan. Jäsenmaan tuomioistuin on velvollinen noudattamaan EY-tuomioistuimen asiassa antamaa ratkaisua.
[muokkaa] Korkeimmat oikeusasteet Suomessa
Suomessa on kaksi pysyvää korkeinta oikeusastetta
- Korkein oikeus siviili- ja rikosasioiden oikeudenkäynneissä
- Korkein hallinto-oikeus hallintolainkäyttöön liittyvissä oikeudenkäynneissä.
Korkeimpien virkamiesten ja valtioneuvoston jäsenten virkarikossyytteitä käsittelevä valtakunnanoikeus on tarvittaessa kokoontuva korkein oikeusaste.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminnassa on lisäksi katsottu olevan joitakin perustuslakituomioistuimen toimivaltaan kuuluvia piirteitä. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole tuomioistuin.
