Chimor
Wikipedia
Chimor (Chimú) oli intiaanien perustama valtio nykyisen Perun pohjoisosissa noin vuosien 850 ja 1470 välillä. Valtion keskus oli Tyynenmeren rannikolla sijaitseva suuri Chan Chan - niminen kaupunki. Chimorin kansaa sanotaan chimuiksi ja kulttuuria Chimúksi. Chimú nousi Mochekulttuurin raunioille.
Chimor on Mochen laakson muinainen nimi. Chimor liittyy myöhäiseen välikauteen, jolloin Andeilla oli monia kilpailevia keskuksia. Chimu-asutusta on löydetty varsinkin Lambayequen ja Casmajoen laaksojen väliltä.
Chimut liitetään perimätietoon pohjautuvaan Taycanamo-dynastiaan, jonka sijoittaminen historiaan on mahdotonta, koska siinä on vain 9 hallitsijaa ja Chimor oli olemassa satoja vuosia. Chimorilla lienee ollut monta dynastiaa.
Chimor oli rannikolla merkittävä tekijä, sillä se omisti lopulta alueen viljeltävästä maasta noin 2/3.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Chan Chan
Kuva:Chanchan pelicans detail.JPG
Chimorin (chimujen) pääkaupunki Chan Chan perustettiin noin 850 Mochejoen laaksoon Mochea vastapäätä meren rannalle lähelle Chicaman laaksoa. Chimulaiset laajensivat ikivanhoja kastelukanavia 65 km pitkiksi kuljettamaan vettä ylhäältä Chicaman laaksosta alas Mochen laaksoon.
Chan Chan saattoi tuhoutua väliaikaisesti El Niñon aiheuttamassa tulvassa noin 1100. Lopulta 1400-luvulla Chan Chan paisui noin 15-25 neliökilometrin laajuiseksi 30 000—100 000 asukkaan kaupungiksi, jonka palatsialuekin käsitti 6-8 km². Valtakunnassa oli laajimmillaan 20 jokilaaksoa ja 1-2 miljoonaa asukasta. On hyvinkin mahdollista että Chan Chanin asukasluku on ollut yli 100 000.
Esimerkiksi inkojen Cuscossa väentiheys oli 145 as/ha, kun Chan Chanissa olisi ollut 15 ha. Tästä saadaan huikea väkiluku. Muistettava on kuitenkin Chan Chanin kaupungin inkakaupungeista eroava rakenne.
Chimoria edelsi Moche ja sen päävastustaja oli Sicán eli Lambayeque. Toinen vastustaja, inkat, nousi merkittäväksi vasta 1400-luvulla.
Chan Chanista on löydetty massiivista arkkitehtuuria, muun muassa muurein ympäröityjä palatsialueita (Ciudadelas, minikaupungit) ja pyramideja. Palatsit olivat luultavasti eri hallitsijasukuhaarojen alueita. Laajin Ciudadela oli 221000 neliömetriä ja muurin pituus 650 metriä. Muurit olivat hyvin korkeita, ainakin 9 metriä. Ciudadeloja oli 10. Aluksi ciudadelat olivat sukujen palatseja ja hautoja, mutta lopussa kullakin hallitsijalla oli oma palatsinsa.
Chimujen kieli oli quingnam eli yunga. Chan Chan voi olla jäännös yungakielen sanoista xllang xllang, "aurinko aurinko".
[muokkaa] Chimorin talous ja hallinto
Chimujen yhteiskunta perustui luokkiin ja ammattikuntakiltoihin. Valtakunnan laajenemisen syy saattoi olla hallitsijoiden halu saada haltuunsa omaisuuksia. Chimorin valtio oli voimakkaasti keskitetty ja laajetessaan maasta tuli valtioliitto.
Chimut tuottivat suuria määriä keramiikkaa ja kangasta. Chimut tunnetaan metallisepistään, jotka olivat Sicánista tuotuja. Inkat arvostivat Chimoria valloittaessaan sen ja omasuivat alueelta monia vaikutteita.
[muokkaa] Chimorin uskonto
Chimorin uskonnossa on samoja piirteitä kuin esimerkiksi Mesopotamian uskonnoissa.
- Merenjumala Ni
- kuunjumala Si,
- aurinko
- Pata (Orion)
- Fur (seulaset).
[muokkaa] Chimorin historia
Chimun taidetyyli sulautuu Mocheen ja Wariin. Suuret muurit liittyvät Wariin, arkkitehtuuri muistuttaa muutenkin enemmän Waria kuin Mochea. Jotkut Chimun astioista muistuttivat Mochea, mutta Chimun astiat ovat maalaamattomia ja karkeatekoisia, suurina määrinä tuotettuja.
Chimua edelsi Moche V ja sitten Sicán-kausi. Sicán-kaudella oli Mochen laaksossa Galindo, jossa oli suuria ciudadeloja ja wari-vaikutusta. Chimún musta keramiikka periytyi Sicánista.
Chan Chanin perusti lengendan mukaan Tacaynamo noin 900 jaa. Tarkkaa tietoa tästä ei ole, alueen lagendat antavat hallitsijoista ristiriitaisen ja vahvasti myyttisen kuvan, jota chimuhalllitsijat luultavasti tietoisesti muuttelivat. Chimudynastioita on ollut luultavasti monta, mutta vallassa oleva dynastia ai halunnut kertoa edellisistä mitään, koska sen ensimmäinne kuningas saattoi olla vallan kaappaaja.
Aluksi jokilaaksossa oli kaksi keskusta, jotka yhdistyivät. Kuningasta palvottiin puolijumalana, tyypillistä esikolumbiaanisessa Amerikassa. Chimunkin valtakunnan alueella oli teitä, joita oli ollut Perussa jo kauan.
Valtakunnan laajeneminen alkoi noin vuonna 1200, jolloin pääkaupungin asukkaita oli jo noin 8000, ja jolloin hallitsi ehkä Ñancenpinco. Valtakunta laajeni Sanajoelle pohjoisessa ja Santajoelle etelässä.
Toinen laajenemisvaihe tapahtui noin 1350, jolloin Sicán eli El Purgatorio valloitettiin. Sicánin El Purgatorion metalliseppiä siirrettiin Chan Chaniin. Valtakunta oli tällöin laajentunut etelässä Paramongaan Pativilcajoelle. Kolmas laajenemisvaihe tapahtui noin vuonna 1400. Lopulta Chimor ulottui 1000 kilometria rannikkokaisteleelle pohjoisesta Tumbezista etelän Anconiin.
Chimorin viimeinen hallitsija oli Minchancaman, joka valloitti Chancayn ja Anconin sekä Piuran ja Tumbesin alueen. Inkat valloittivat maan noin 1462—1475.
Chimún kultturi levis laajelle juuri inkojen valloituksen ansiosta, koska inkat verottivat Chimorin aluetta.
