Rjazanin alue

Wikipedia

Ряза́нская о́бласть
Rjazanskaja oblast¹


lippu	vaakuna

Rjazanin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Pääkaupunki

Rjazan
54°36′N 39°42′E

Suurin kaupunki (2002)

Rjazan (521 560)

Kuvernööri

Georgi Špak

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä

39 600 km²

Väkiluku (2002)
– yhteensä
– väestötiheys

1 227 910
31,01 / km²

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+3
UTC+4

Rekisterikilven numerot

{{{rekisterikilven numerot}}}

Perustettu

Kotisivu

www.gov.ryazan.ru

¹ Translitteroituna

Rjazanin alue (ven. Ряза́нская о́бласть, Rjazanskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vladimirin alueeseen, koillisessa Nižni Novgorodin alueeseen, idässä Mordvaan, kaakossa Penzan alueeseen, etelässä Tambovin ja Lipetskin alueisiin, lännessä Tulan alueeseen sekä luoteessa Moskovan alueeseen.

[muokkaa] Maantiede

Rjazanin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon keskiosassa. Alueen pohjoisosa on metsää ja eteläosa lehtimetsää ja metsäistä aroa. Alueen läpi virtaa Oka, jonka lisäksi alueella on 500 järveä. Alueella vallitsee leuto mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa -10 °C ja heinäkuussa +20 °C. Vuotuinen keskisademäärä on 500 mm.

[muokkaa] Väestö

Rjazanin alueen asukasluku on 1 227 910 (2002) . Väestöstä asuu kaupungeissa noin 65 %. Alueen suurin kaupunki on Rjazan, jossa on 528 800 asukasta (1999).

Vuonna 2002 suoritetun väestönlaskennan mukaan olivat suurimmat etniset ryhmät:

venäläiset 1 161 400
ukrainalaiset 12 700
mordvalaiset 7 300
tataarit 5 600
armenialaiset 4 500
valkovenäläiset 3 500
azerit 2 900
romanit 2 200
saksalaiset 1 600
tšuvassit 1 300
moldovalaiset 1 100

[muokkaa] Hallinto

Rjazanin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Rjazan. Alue on jaettu hallinnollisesti 25 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.

[muokkaa] Talous

Alueella on runsaasti kalkkikiveä, turvetta, fosforiittia, kipsiä, hematiittia ja kivihiiltä. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat öljy-, koneenrakennus-, metalli-, rakennusaine-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, kananmunia ja villaa.

[muokkaa] Historia

Mongolit valloittivat alueen 1200-luvulla. Rjazanin itsenäinen suuriruhtinaskunta liitettiin Moskovan Venäjään 1521.

	Rjazanin alueen kaupungit
	Päähallintopaikka: Rjazan Kasimov\| Korablino\| Mihailov \| Novomitšurinsk \| Rybnoe\| Rjažsk\| Sasovo\| Skopin \| Spas-Klepiki \| Spassk-Rjazanski\| Šatšk\|

Venäjän federaation subjektit

Tasavallat	Adygeia \| Altai \| Baškortostan \| Burjatia \| Dagestan \| Ingušia \| Kabardi-Balkaria \| Karjala \| Hakassia \| Komi \| Kalmukia \| Karatšai-Tšerkessia \| Mari \| Mordva \| Pohjois-Ossetia-Alania \| Saha \| Tatarstan \| Tšetšenia \| Tšuvassia \| Tuva \| Udmurtia
Aluepiirit	Altai \| Habarovsk \| Krasnodar \| Krasnojarsk¹ \| Perm \| Primorje \| Stavropol
Alueet	Amur \| Arkangeli \| Astrahan \| Belgorod \| Brjansk \| Irkutsk³ \| Ivanovo \| Jaroslavl \| Kaliningrad \| Kaluga \| Kamtšatka² \| Kemerovo \| Kirov \| Kostroma \| Kurgan \| Kursk \| Leningrad \| Lipetsk \| Magadan \| Moskova \| Murmansk \| Nižni Novgorod \| Novgorod \| Novosibirsk \| Omsk \| Orenburg \| Orel \| Penza \| Pihkova \| Rjazan \| Rostov \| Samara \| Sahalin \| Saratov \| Smolensk \| Sverdlovsk \| Tambov \| Tjumen \| Tomsk \| Tšeljabinsk \| Tšita \| Tula \| Tver \| Uljanovsk \| Vladimir \| Volgograd \| Vologda \| Voronež
Liittovaltion kaupungit	Moskova \| Pietari
Autonominen alue	Juutalaisten autonominen alue
Autonomiset piirikunnat	Agin-Burjatia \| Evenkia¹ \| Hanti-Mansia \| Tšukotka \| Korjakia² \| Nenetsia \| Taimyr¹ \| Ust-Ordan Burjatia³ \| Jamalin Nenetsia

1. 1. tammikuuta 2007 Evenkia ja Taimyr liitetään osaksi Kransojarskin aluepiiriä.
2. 1. heinäkuuta 2007 Kamtšatkan alue ja Korjakian autonominen piirikunta yhdistetään Kamtšatkan aluepiiriksi.
3. 1. tammikuuta 2008 Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta liitetään Irkutskin alueeseen.