Propaganda
Wikipedia
{{{toive}}}
Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Termin synty barokkiajalla
Sanalla "propaganda" ei ollut kielteisiä sivumerkityksiä ennen ensimmäisen maailmansodan kansallismielisiä kampanjoita. Katolisen vastareformaation jälkeen rakennettuja suuria katolisia barokkikirkkoja on pidetty propagandavälineinä.
Paavi Gregorius XV:n vuonna 1622 perustama Propaganda Fide tarkoitettiin levittämään kristinuskoa sinne, mihin sen sanoma ei ole vielä saapunut, sekä puolustamaan uskon perintöä siellä, missä se oli uhattuna.
Toimiston perustamisen aikoihin siirtomaiden hallinta oli laajenemassa Hollannin ja Englannin käsiin. Kun molemmat maat olivat protestanttisia, nähtiin katolisen kirkon taholla vaaraksi, että nämä maat levittäisivät protestanttisen uskon myös siirtomaihin. (ks. Propaganda Fidestä [1])
Propaganda on myös nykyajan tanssi joka on Jazzin ja Tangon sekoitusta..
[muokkaa] Väärä tai vääristelty tieto
Nykyaikainen käsitys propagandasta periytyy ensimmäisestä maailmansodasta ja ajan myötä termi on latautunut kielteisillä sävyillä. Lähes poikkeuksetta propaganda nykymuodossaan viittaa nimenomaan väärään tai ainakin vääristeltyyn tietoon, jonka tarkoituksena on valheen ja hämmennyksen luomisen kautta vaikuttaa mielipiteen muodostamiseen. On kuitenkin huomionarvoista, että hajonneessa sosialistisessa maailmassa termillä ei ollut samanlaista kielteistä kaikua, vaan sosialismin levittäjät käyttivät avoimesti "propagandaa" ja "agitaatiota", agitproppia.
Agitaatio tarkoittaa puheen pitämistä, sitä, että on fyysisesti läsnä. Propaganda puolestaan tarkoittaa myös lehdistön ja radion välityksellä harjoitettua vaikuttamista. Agitaatio liittyy läheisesti propaganda erikoistapauksena työväenliikkeeseen ja sittemmin Neuvostoliittoon. Kansallissosialistisessa Saksassa harjoitettiin "vain" propagandaa, koska sana agitaatio oli leimautunut vasemmistolaiseksi. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen propaganda muuttui kielteiseksi käsitteeksi, minkä vuoksi sille on kehitetty kiertoilmaisuja.
Propagandan viesti on useimmin ollut kansallismielinen tai poliittinen. Esimerkkejä propagandasta voidaan löytää poliittisesta kampanjoinnista, vihollisväestölle suunnatusta taistelumielialaa hajottavasta propagandasta (psykologinen sodankäynti) ja oman väestön mielialan kohottamisesta. Omalle väestölle voidaan myös luoda mielikuvaa epäinhimillisestä vastustajasta ja vihollisen tekemistä julmuuksista. Tämä keino on tehokas tapa sammuttaa tai vaimentaa ihmisten tappamisesta syntyviä moraalituskia - jos vihollinen on alennettu syöpäläisen tasolle, ei sotilaan tarvitse ajatella ampuvansa todellisia, eläviä ihmisiä.
[muokkaa] Mainonta
Propaganda on myös läheistä sukua mainonnalle ja käyttää monelta osin samanlaisia tehokeinoja kuin kaupallinen vastineensa. Mainonnalle on tyypillistä kuvata myytävänä olevaa tuotetta yksipuolisen ylistävästi. Lisäksi sekä propaganda että markkinointi ovat molemmat olleet nopeita hyödyntämään tiedonvälityksen kehityksen tuomia uusia viestintyyppejä.
Totalitaristisissa yhteiskunnissa myös taide on tavallisesti yhdistetty propagandaan ja henkilökulttiin. Siitä kertovat niin Saksan natsitaide ja varsinkin Stalinin aikainen sosialistinen realismi Neuvostoliitossa. Propaganda ja henkilökultti on yhdistetty taiteeseen myös uudemman ajan totalitarismeissa, kuten esimerkiksi Kiinan kansantasavallan Mao Zedongin, Albanian Enver Hoxhan ja Irakin Saddam Husseinin hallintokausiin. Nykyisin Pohjois-Koreassa toteutetaan henkilöpalvontaa ja propagandaa taiteen nimissä.
Propaganda on jaettu kolmeen osa-alueeseen
- Valkoinen propaganda - tulee lähteestä, jonka alkuperä on selvä.
- Harmaa propaganda - on tietoa, jonka alkuperä vaikuttaa olevan puolueeton lähde, muttei sitä todellisuudessa ole.
- Musta propaganda - on tietoa, joka on naamioitu tulemaan ystävällismielisestä lähteestä, mutta on todellisuudessa päinvastaista.
[muokkaa] Esimerkkejä propagandan käytöstä historiassa
[muokkaa] Kansallissosialistinen Saksa
Hitlerin Saksan propagandakoneistoa voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä esimerkkinä propagandan tehokkuudesta laajojen kansanjoukkojen mielipiteen muokkaajana. Jo ennen kansallissosialistien nousua valtaan, puolue käytti propagandaa tehokkaasti apunaan edistääkseen aatteitaan ja pyrkiessään vaalimenestykseen. Kansallissosialistisen puolueen propagandan kärki suuntautui kohti Saksaa hallitsevaa talouslamaa ja ensimmäisen maailmansodan "häpeärauhan" aiheuttamaa nöyryytyksen tilaa. Juutalaisvastaista vihaa lietsottiin erityisesti niin sanotun selkäänpuukotus-teorian avulla, jonka mukaan ensimmäisen maailmansodan häviö oli kotirintaman epäisänmaallisen aineksen – erityisesti juutalaisten – toiminta. Antisemitismi oli tosin jo luonnostaan varsin voimakas ilmiö Euroopassa. Propaganda suuntautui myös sosialisteja ja kommunisteja vastaan. Neuvostoliitto maalattiin saksalaisten mieliin bolshevistisena valloittajana ja barbariana, jonka aallon tulppana Saksan kansa seisoi Euroopan turvana. Ulkopoliittisista syistä kommunisminvastaista propagandaa vähennettiin jonkin verran hyökkäämättömyyssopimuksen ollessa voimassa ennen Operaatio Barbarossaa.
Kansallissosialistien propagandan levitykseen käytettiin lentolehtisten, julisteiden ja lehtien lisäksi myös laajasti radiota, joka oli tässä vaiheessa tekniikkana halventunut siinä määrin, että sen voitiin katsoa tavoittavan suuren osan maan kansalaisista. Radioiden ostamista myös helpotettiin massatuotannolla ja halpahintaisilla malleilla.
[muokkaa] Kylmä sota
Kylmän sodan aikana sekä Yhdysvallat, että Neuvostoliitto pyrkivät vaikuttamaan vastustajansa julkiseen mielipiteeseen propagandan keinoin. Tässä molemmat käyttivät hyväkseen mm. radioasemien keskiaaltolähetyksiä, koska ULA-lähetyksille ne eivät olisi voineet saada lähetyslupaa kohdemaista. Euroopassa esimerkiksi Neuvostoliiton harjoittamaa radiohäirintää kesti 1949-1989, Berliinin kriisistä Mihail Gorbatšovin ajan puoleen väliin.
[muokkaa] Neuvostoliitto
Neuvostoliiton propaganda oli ollut erityisen voimakasta ja harhaanjohtavaa jo ennen toista maailmansotaa ja sodan aikana. Propagandaa käytettiin runsaasti myös kylmän sodan aikaan. Tehokkaan propagandan mahdollisti muun muassa maan epädemokraattisuus ja tiedonvälityksen keskittyneisyys. Tiedotusvälineiden vapaus puuttui. Valtion suoraan hallinnoimien tai tarkasti valvomien tiedotusvälineiden lisäksi ei ollut olemassa luvallisia vaihtoehtoisia tiedotuskanavia, kuten lännessä. Ylhäältä tulevan tiedon kyseenalaistaminen oli jopa rikollista. Neuvostoliiton propagandassa länsimaat ja demokratiat leimattiin usein fasistisiksi, sotaa lietsoviksi ja ei-demokraattisiksi.
Länsimaiden ihmisten valtaosan kerrottiin elävän köyhyydessä ja kurjuudessa. Toisen maailmansodan aikaansaamaa maailmanlaajuista natsismin ja fasismin pelkoa hyödynnettiin sekä väittämällä länsimaiden muistuttavan fasistisia järjestelmiä, että väittämällä Neuvostoliittoa kaiken sen vastakohdaksi, mitä natsit ja fasistit olivat edustaneet- eri kansojen tasa-arvoiseksi ja rauhanomaiseksi kodiksi. Tämä propaganda vaikutti myös lännessä moniin vasemmistolaisiin, jotka usein uskoivat ainakin osittain väitteet Neuvostoliitosta onnelana ja pitivät länttä turmeltuneena.
Länsivastainen propaganda suuntautui lähinnä Itä-Euroopan maihin ja omaan kansaan. Länteen tuotettiin propagandaa, jossa Neuvostoliitto esiteltiin onnelaksi ja kehityksen huipuksi, jossa ihmisoikeudet, tasa-arvo ja elintaso olivat maailman parhaat.
[muokkaa] Yhdysvallat
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain propagandan päävälineinä oli radiotoiminta, jota harjoitettiin virallisesti Voice of American kautta. Radiopropaganda nähtiin helpoimpana tapana päästä sosialistimaiden julkisen mielipiteen kimppuun. Sen tehtävänä oli levittää toisaalta tietoisuutta länsimaisesta, kapitalistisesta yhteiskunnasta ”rautaesiripun” toiselle puolelle, toisaalta lähettää kommunisminvastaista propagandaa. Taloudellinen propaganda keskittyi usein kuvaamaan länsimaisen elintason paremmuutta ja kulutustavaroiden ylivertaisuutta, jotka tunnetusti tiedettiin sosialististen maiden heikkoudeksi.
Suurimpaan osaan Itä-Euroopan maista suunnattiin niiden äidinkielellä tuotettuja ohjelmia. Ohjelmien tuottajina toimivat toisaalta amerikkalaiset, toisaalta loikkarit. Jälkimmäisen ryhmän antikommunistista sisältöä pyrittiin jonkin verran rajaamaan, jottei syntyisi liian hyökkäävää mielikuvaa. Radiotoimintaa toteutettiin myöskin CIA:n peitetoimien kautta, jotka oli naamioitu kaupallisiksi yrityksiksi, esimerkiksi Radio Free Europe. Jotain propagandan tehosta tai kenties Neuvostoliiton ylireagoinnista kertoo se, että läntistä radiotoimintaa yritettiin padota laajamittaisella radiohäirinnällä.
Yksi esimerkki nykyisistä Yhdysvaltojen rahoittamista propagandahankkeista on Radio Martí, joka lähettää Kuubaan ympäri vuorokauden radio- ja televesiolähetyksiä. Kuuba tosin häiritsee näitä lähetyksiä hyvin tehokkaasti, eikä niitä siksi pysty helposti kuuntelemaan Kuubassa.
[muokkaa] Kylmän sodan jälkeen
Kylmän sodan jälkeen vaikuttaminen on liudentunut paljolti propagandasta indoktrinaatioksi, missä pyritään vaikuttamaan lukijaan tai katselijaan siten, ettei hän tiedosta häneen vaikutettavan. Propagandasta ei käytetä enää nimitystä propaganda, vaan tiedottaminen, koska propagandasta on tullut harhaanjohtamisen synonyymi eikä vaikuttaminen ole enää yhtä aggressiivista ja suoraviivaista kuin aikaisemmin.
Propaganda ja vaikuttaminen ovat kuitenkin tulleet uudelleen keskustelunalaiseksi Persianlahden sodan ja Irakin sodan yhteyksissä. Tarina irakilaissotilaiden Kuwaitissa surmaamista keskosista oli tarkoitettu rohkaisemaan Yhdysvaltain kongressia päättäväisiin vastatoimiin Irakia vastaa Kuwaitin tultua Irakin miehittämäksi. Samoin väitteillä siitä, että Irakilla jo oli joukkotuhoaseita, kun Britannia ja Yhdysvallat ryhtyivät Irakin sotaan muiden koalitiomaiden kanssa on kohdannut kritiikkiä.
Monien maiden, kuten Afganistanin ja Irakin vakauttamiseen liittyy myös tehokas tiedottaminen, minkä tarkoituksena on vakuuttaa kuulijat paremmasta.
[muokkaa] Psykologiset operaatiot
Propagandaa ja indoktrinaatiota käyttäviä sotilasoperaatioita kutsutaan psykologisiksi operaatioiksi. Näitä operaatioita voivat olla suora tiedottaminen tai tiedotusvälineisiin vaikuttaminen siten, että ne valitsevat uutisia tai kommentoivat uutisia sodankäynnin päämääriä tukevalla tavalla. Oleellista tässä on toimittajien ja ulkopuolisten tiedottajien sitouttaminen tiedotustapahtumaan.
Yhdysvalloissa peite- eli clandestineoperaatioide apulaisjohtaja Robert Crowley CIA:ssa ylläpiti ystävällismielisten toimittajien kontaktiverkkoa, joiden avulla hän sai CIA:n sanoman läpi tiedotusvälineissä niiden toteuttamana uutisointina.
Koska riippumattomia tiedotusvälineitä ja toimittajia pidetään toimijoita itseään objektiivisempina ja uskottavimpina, on uutisvirran hallinta vaikuttavampi tapa tiedottaa kuin suora oma tiedotus ja mielipiteiden esittäminen.
Psykologisten operaatioiden ongelmaksi on koettu se, että ne eivät kohdistu pelkästään vastustajaan tai viholliseen tai vastustaja- ja vihollismaiden väestöihin, vaan psykologisia operaatioita voidaan käyttää myös suoritettaviin sotatoimiin skeptisesti suhtautuvia omia kannattajia tai niihin kriittisesti suhtautuvaan oppositioon. Näin ollen muodostuu tilanne, missä kansanedustuslaitoksen luottamusta nauttiva hallitus tai äänestäjien luottamusta nauttiva presidentti voi pyrkiä antamaan käsiteltävänä olevista asioista kuvan, mikä ei vastaa hallituksen tai presidentin omia käsityksiä opposition tai epäilijöiden vaimentamiseksi. Yhdysvalloissa psykologiset operaatiot hyväksytään sotilastoimiksi, mutta oman väestön tietoinen harhaanjohtaminen on kiellettyä.
Lännessä, missä tiedotusvälineiden oletetaan perustuvan sananvapauteen ja kustannustoiminnan sekä tuottamistoiminnan elinkeinovapauden perusteella muodostuneeseen markkinatalouteen, on herännyt Irakin sodan vuoksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa kysymyksiä siitä, oliko väite Irakin hallussa olevista joukkotuhoaseista tietoisesti väärä ja siis sisälsi yleisön harhaanjohtamisen. Britaniassa jotkut oppositiopoliitikot perustivat Impeachment Blari -liikkeen, jonka tarkoituksena on aloittaa Impeachment eli viraltapanomenettely virkavirheen vuoksi siksi, että hallitus olisi tietoisesti antanut väärän tiedon Irakin joukkotuhoaseista saadakseen parlamentin hyväksymään Irakin sodan. Liikettä johtaa Britannian alahuoneen jäsen Adam Price. [2]
[muokkaa] Propagandatekniikat
Viestintään tarvitaan lähettäjä, sanoma, kanava ja vastaanottaja. Jokaisella propagandan välitysmuodolle muodostuu sille tyypillisiä menettelytapoja.
[muokkaa] Väärät uutiset tai väärin painotetut uutiset
Suosittuja propagandatekniikan keinoja ovat väärien uutisten välittäminen tai puolitotuuksien välittäminen, missä osa asiaan liittyvistä seikoista jätetään kertomatta tai painotetaan väärin.
[muokkaa] Uutisten valikointi
Uutisten valikointia voidaan suorittaa siten, ettei uutisvirrasta tule tasapuolinen, vaikka uutiset sinänsä sisällöiltään olivat oikeita.
[muokkaa] Kuvien manipulointi
Mm. kuvien väärentäminen on helppoa, koska digitaalikuvia voidaan melko helposti halvoin välinein väärentää yleisöön vaikuttamiseksi tai voimakkaammaksi vaikuttamiseksi yleisöön. Adnan Hajji toimitti uutistoimisto Reutersille kuvia, joissa pommituksien vuoksi palava musta savupatsas oli kuvankäsittelyohjelmalla kaksinkertaistettu kuvan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Savupatsaiden identtisyyden ja kuvan manipuloinnin huomasi verkkopäiväkirjan tekijä, joka julkisti asian. Reuters lupautui olemaan enää ostamatta uutiskuvia samalta toimittajalta.
Kuvia on manipuloitu jo ennen digitaalikuvausaikaakin. Tunnettuja tapauksia on Neuvostoliitossa, missä yleisötilaisuudessa puhuneet Vladimir Leninin lähellä oleva Lev Trotski oli retusoitu pois kuvista hänen ajauduttuaan epäsuosioon ja maanpakoon. Samankaltaisia manipulaatioita on Kiinassa, jossa neljän koplan jäsenten kuvia poistettiin myöhemmin julkaistuista versioista joukkokuvia.
[muokkaa] Lavastaminen
Monasti esimerkiksi taistelutilanteissa kuvaaminen on vaarallista. Tämän vuoksi kuvaajat voivat maksaa esiintyville paikallisille pienestä mielenosoituksesta tai taistelijoille ampumisesta, vaikkei kyseessä olisikaan taistelutilanne.
Libanonin kriisin aikana 2006 epäiltiin yhtä naista, joka esiintyi määräajoin pommituksissa sortuneiden rakennusten edellä valittamassa näyttelemisestä. Samoin myös pelastustöissä esiintynyttä Viherkypärää, jonka todettiin esiintyneen samankaltaisesti jo 1996 ensimmäisen kerran.
- Youtube:[3] Green Helmet 30. heinäkuuta 2006 Qanassa
[muokkaa] Propaganda ja demokraattinen vaalikamppailu
Vaikka propaganda-sanaa käytetään usein kohteen kannalta tietoisesta häneen kohdistuvasta vaikuttamisesta lähinnä totalitaarisissä järjestelmissä, propagandan kaltaista vaikuttamista käytetään myös demokraattisissa yhteiskunnissa moniarvoisuuden ja sananvapauden perusteella.
Myös internet luo mahdollisuuksia tietoiseksi tarkoitettuun kohdennettuun vaikuttamiseen. Aikaisemmat kannanotot voidaan pyrkiä hävittämään, jotta uudempi sanoma olisi uskottavampi. Tiedon menneestä hävittäminen on keino hallita nykyisyyttä ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Egyptissä faraot hävittivät entisten faraoiden toimintaan liittyneitä muistomerkkejä tai kirjoituksia. Nykyään menneisyyden hävittäminen voi liittyä verkkoympäristöön, missä myöhemmin kiusalliseksi koettuja kirjoituksia pyritään poistamaan.
[muokkaa] Propagandan tutkimuksesta
Propaganda kuuluu yhtenä osana viestintään. Sitä voi opiskella tiedotusopin kokonaisuuksissa. Maailmansotiin liittyvään propagandaan voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskoulutus ry:n viestintäkurssilla kahtena päivänä vuosittain.
Elokuvasäätiö julkisti puolustusvoimien sille luovuttamat sodanaikaiset suomalaiset propagandafilmit. Filmit ovat olleet yleisesti ei-julkisia siksi, että on ajateltu niiden tekstien ja sävyn vaarantavan Suomen suhteita ulkovaltoihin. Niitä on kuitenkin esiintynyt eri kirjallisissa lähteissä ilman tekstejään.
[muokkaa] Valokuvia
 Absintin kieltoa Sveitsissä vastustava juliste (1910) |
 Bolševikkijuliste Itä-Karjalasta (1922). "Emme halua taistella, mutta puolustamme neuvostoja". Juliste kuvaa Tarton rauhansopimuksen jälkeistä aikaa. |
 Espanjan sisällissodan aikainen juliste |
 Natsipropagandafilmi "Ikuinen juutalainen" (1940) |
 "Loose lips sinks ships". Yhdysvaltalainen juliste kehottaa varomaan puheitaan sodan aikana |
 Sukupuolitauteja vastustava yhdysvaltalaisjuliste 1940-luvun alusta |
 Korealaisessa julisteessa sotilas tuhoaa Yhdysvaltain kongressitalon. |
 Neuvostoliittolaista propagandaa. |
[muokkaa] Katso myös
