Mineralogia
Wikipedia
Mineralogia tutkii mineraaleja, kivi- ja maalajien rakennusaineita. Mineraalit ovat kiteisiä yhdisteitä, jotka koostuvat useimmiten hapesta ja piistä sekä mahdollisesti muista alkuaineista. Erilaisia mineraaleja on tunnistettu tuhansia, mutta suurin osa maankuoresta koostuu muutamasta yleisimmästä mineraalista, kuten kvartsista ja maasälvästä.
Maankuoren painosta 46,60 % koostuu hapesta, 27,72 % piistä. Muita yleisiä (8,13 % - 2,09 %) alkuaineita ovat alumiini, rauta, kalsium, natrium, kalium ja magnesium. 95 % maapallolla esiintyvistä mineraaleista ovat silikaattimineraaleja, joiden keskeisenä rakenneosana on neljän happiatomin ja yhden piiatomin muodostama tetraedri. [1]
Mineraalien syntyyn vaikuttavat kemiallinen koostumus, lämpötila ja paineolosuhteet. Samasta kemiallisesta koostumuksesta syntyy olosuhteista riippuen useita erilaisia mineraaleja. Nämä olosuhteet pystytään selvittämään mineralogisilla menetelmillä, mineraaleja tutkimalla. Mineralogian avulla pystytään osaltaan rekonstruoimaan geologisia prosesseja, menneisyyttä ja arvioimaan tulevaa.
Mineralogisia tutkimusmenetelmiä ovat mm. petrografia ja röntgenmikroanalyysimenetelmät.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hamblin & Christiansen: "Earth's Dynamic Systems", s. 70. Pearson/Prentice Hall, 2004.