Läntinen Jin-dynastia
Wikipedia
Läntinen Jin-dynastia (myös Tsin tai Chin, 西晉 (yksinkertaistetuilla merkeillä 西晋) [xī jìn]) hallitsi Kiinassa 265 – 316. Sen perusti Sima (司馬) -perhe. Pääkaupunkina toimi vuoteen 311 saakka Luoyang, kunnes Han Zhaon joukot vangitsivat keisari Huain. Tällöin pääkaupunki siirrettiin Chang'aniin kunnes sekin vallattiin vuonna 316.
Valloitettuaan Wu-kuningaskunnan vuonna 280 koko maa oli jonkin aikaa taas yhdistettynä Jin-dynastian alaisuudessa. Kahdeksan prinssin sodan jälkeen Jin-dynastia ei kuitenkaan pystynyt estämään paimentolaisten hyökkäyksiä ja kansannousuja. Chang'anin valtauksen jälkeen hovi pakeni etelään Jiankangiin (lähellä Nanjingia) Longya:n prinssin suojiin. Tämä prinssi nimettiin sitten Jin-keisariksi ja Itäinen Jin-dynastia sai alkunsa.
[muokkaa] Katso myös
Edellinen kausi: Kolme kuningaskuntaa |
Kiinan dynastiat | Seuraava kausi: Itäinen Jin-dynastia |