Transdnestria

Wikipedia

Република Молдовеняскэ Нистрянэ¹
Придністровська Молдавська Республіка²
Приднестровская Молдавская Республика³


lippu	vaakuna

Motto: ei mottoa

Transnistrian alue keltaisella, muu Moldova sinisellä

Viralliset kielet moldova, venäjä ja ukraina

Pääkaupunki

Tiraspol

Suurin kaupunki Tiraspol (266 789 as.)

Presidentti
Pääministeri Igor Smirnov
?

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä 3 567 km²
ei merkittävästi

Väkiluku (2004)
– yhteensä
– väestötiheys 555 500
155,7 / km²

Valuutta Transnistrian rupla

Aikavyöhyke UTC+2

Itsenäisyys

– julistettu
– tunnustettu De facto itsenäinen, virallisesti Moldovan osa
2. syyskuuta 1990
ei tunnustusta

Kansallislaulu

My slavim tebja, Pridnestrovje

Internet-verkkotunnus -

Kansainvälinen suuntanumero +373 5

¹ Moldovankielinen nimi
² Ukrainankielinen nimi
³ Venäjänkielinen nimi

Transdnestria (Transnistria) on Moldovasta irtautunut de facto itsenäinen valtio Itä-Euroopassa Moldovan Dnestr-joen ja Ukrainan välisellä kaistaleella. Transdnestria on julistautunut itsenäiseksi, mutta mikään valtio ei ole sitä tunnustanut. Virallisesti Transdnestriaa pidetään osana Moldovaa, mutta käytännössä se on siitä irtautunut täysin.

[muokkaa] Maantiede

Transdnestria sijaitsee Moldovan itäosassa; vain n. 30 km leveä alue rajoittuu Ukrainaa vasten. Maan pääkaupunki on Tiraspol, jossa sen parlamentti, korkein neuvosto sijaitsee.

[muokkaa] Historia

"Transdnestria"-nimeä on historiallisesti käytetty sekä Moldaviaan, että Ukrainaan kuuluvista alueista. Alue ei ole koskaan kuulunut Romaniaan, vaikka alueella onkin runsaasti romaniankielisiä. Neuvostoliitossa alue kuului Moldovan autonomiseen neuvostotasavaltaan ja Moldovan neuvostotasavaltaan.

Vuonna 1989 alkoi Moldovan (Chisinaun) ja Transdnestrian (Tiraspolin) välillä aseellinen konflikti, joka johtui etupäässä kielilaeista, jotka suosivat romanian kieltä venäjän sijaan. Vastarintaa johti työkollektiivien yhteisneuvosto, johdossaan Igor Smirnov. Konfliktit muuttuivat väkivaltaisiksi ja työläiset järjestäytyivät Moldovan poliisivoimia vastaan.

Vuonna 1990 Moldova julistautui itsenäiseksi. Transdnestria taas julistautui itsenäiseksi Moldovasta 2. syyskuuta samana vuonna. Presidentin itsenäisyys vahvistettiin 1991-1995, kun Transdnestrian valtion muodostettiin. Kriitikoiden mukaan mitään äänestystä ei kuitenkaan ole koskaan tapahtunut.

Kesällä 1992 konflikti päättyi alueelle sijoitetun entisen Neuvostoliiton 14. armeijan, sittemmin IVY:n, sitten Venäjän operaatioryhmän väliintuloon, ilmeisesti ilman ulkopuolista lupaa. Armeijan komentajana oli Juri Netkatšev, myöhemmin Aleksandr Lebed. Armeijan varastoista päätyi aseita Transdnestrialaisille, ja myöhemmin joukkoja, ja Moldovan poliisi kärsi suuria tappioita, eikä saanut aluetta hallintaansa. 14. Armeijan arsenaaliin kuului neljän divisioonan aseistus ja noin 4000 erilaista ajoneuvoa, ja Lebedin mukaan se olisi halutessaan ollut Bukarestissa seitsemässä tunnissa.

Aselepo tehtiin 21. heinäkuuta 1992 Boris Jeltsinin ja Moldovan Mircea Snegurin kesken. Venäjän armeija alkoi vetäytyä 1994.

Kesällä 2004 viranomaiset sulkivat kuusi koulua, jotka olivat käyttäneet moldovan kielen opetuksessa latinalaisia aakkosia.

17. syyskuuta 2006 järjestetyssä kansanäänestyksessä 97 % väestöstä äänesti itsenäisyyden puolesta.^[1] Äänestysprosentti oli 77,63 %.^[2] Osa vaalitarkkailijoista piti vaalia onnistuneena,^[3] kun taas Moldovan Helsinki-ryhmä ilmoitti havainneensa epämääräisyyksiä ja väitti äänestysprosentin jääneen huomattavasti ilmoitettua matalammaksi.^[4]

Äänestyksessä kysyttiin: "kannatatko Transdnestrian itsenäisyyttä ja liittymistä Venäjään" ja "kannatatko itsenäisyydestä luopumista ja liittymistä Moldovan tasavaltaan." Näin Transdnestrian tavoitteena on Venäjään liittyminen, joskin geopoliittinen asema aiheuttanee hankaluuksia, koska alueella ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja Venäjä tunnustaa alueen Moldovan osaksi. Moldova, Euroopan unioni, ETYJ tai Yhdysvallat eivät tunnusta vaalia tai sen tulosta.^[5]

[muokkaa] Väestö

Vuonna 1989 Transdnestriassa oli noin 679 000 asukasta. Suurin osa asukkaista on slaaveja, vaikka etnisesti moldovalaiset (romaniankieliset) ovatkin suurin väestöryhmä, 39,9 %, seuraavaksi eniten on ukrainalaisia 28,3 %, venäläisiä 25,5 % ja bulgaareja 1,8 % (Neuvostoliiton väestönlaskennasat 1989). Erityisesti kaupunkien asukkaat ovat slaaveja ja maaseutu enimmäkseen romaniankielistä. Vuonna 2004 asukkaita oli 555 347.

Suurin uskonto Transdnestriassa on ortodoksisuus. Maassa on uskonnollinen vapaus, ja rekisteröitynä on yli sata uskonnollista liikettä.

[muokkaa] Politiikka

Kun Transdnestria muodostettin, se otti käyttöön Neuvostoliiton perustuslain. Vuonna 1995 otettiin käyttöön uusi perustuslaki, joka sisältää enemmän länsimaisista demokratioista tuttuja piirteitä ja antaa vallanpitäjille parlamentaarisen vastuun. Transdnestrian presidenttinä on Ukrainan kansalainen, entinen kommunisti Igor Smirnov, jonka väitetään johtavan maata itsevaltiaan ottein.

[muokkaa] Talous

Bruttokansantuote henkeä kohden on Transdnestriassa 756 Yhdysvaltain dollaria, mikä on vähän enemmän kun Moldova, joka on Euroopan köyhin alue. Vuonna 2003 transdnestrialaiset yritykset olivat kaikki valtion omistuksessa, mutta nykyään on myös yksityisiä yrityksiä. Suurin ja merkittävin yritys on hyvin monilla aloilla tupakasta autokauppaan toimiva Sheriff. Transdnestriassa on käytössä oma valuutta, Transdnestrian rupla, ja monissa paikoissa on mahdollista vaihtaa euroja ja dollareita siihen.

Suuri osa Moldavian neuvostotasavallan teollisuudesta, etenkin sähköntuotannosta jäi Transdnestrian puolelle. Toisen maailmansodan jälkeen alue teollistui ja 1990 se tuotti 40 % Moldavian bruttokansantulosta ja 90 % sähköntuotannosta.

Transdnestrian parlamenttitalo Tiraspolissa

[muokkaa] Aluejako

Venäjänkieliset nimet suluissa.

Camenca (Каменка), myös Kamenka
Dubăsari (Дубоссары), myös Dubossary
Grigoriopol (Григориополь)
Rîbniţa (Рыбница), myös Rybnitsa
Slobozia (Слободзея)
Tiraspol (Тирасполь)
Tighina (Бендеры), ennen Bender tai Bendery

[muokkaa] Infrastruktuuri

Joukkoliikennettä käytetään paljon Transdnestriassa. Tiraspolissa on oma rautatieasema, ja linja-autolla pääsee Moldovan pääkaupunkiin sekä Ukrainaan.

[muokkaa] Neuvostoaikaiset tunnukset

Transdnestriassa on säilytetty paljon neuvostoajan symboleita ja otettu ne valtion viralliseen käyttöön. Esimerkkejä näistä ovat sirppi ja vasara valtion vaakunassa ja neuvostounivormuja kantavat poliisit sekä sotilaat. Transdnestrian pääkaupungissa on Lenin-patsas ja maan lippu on lähes samanlainen kuin neuvostoajalla.

[muokkaa] Maan nimi

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: Vaatii korjausta, mm. moldovaksi se on nimenomaan Transnistria, ja kaikenlaiset höpinät suom. nimestä vaikuttavat omalta tutkimukselta Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Nimi Transdnestria tulee alueen sijainnista Dnestr-joen (moldovaksi ja romaniaksi Nistru) "toisella puolella", siis Moldovasta ja Romaniasta katsoen.
Alueen viranomaisten käyttämä virallinen, venäjänkielinen nimi on Приднестровская Молдавская Республика, Pridnestrovskaja Moldavskaja Respublika; lyhyemmin Приднестровье, Pridnestrovje ja ukrainaksi Придністровська Молдавська Республіка, Pridnistrovska Moldavska Respublika; Приднiстровье, Prydnistrovje, joista siis suomeksi johdettuna "Dnestrinrannan moldovalainen tasavalta", lyhyemmin "Dnestrinranta".
Alueen kolmannella kielellä eli kyrillisin aakkosin kirjoitettuna moldovana eli "venäläismoldovaksi" virallinen nimi on Република Молдовеняскэ Нистрянэ, Republică Moldovenească Nistreană.