Kalevan kirkko
Wikipedia
Kalevan kirkko on vuosina 1964–1966 rakennettu moderni kirkkorakennus Kalevan kaupunginosassa Tampereella. Sen suunnittelivat arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä.
Valmistusvaiheessa rakennusta kritisoivat sen ulkomuodon vuoksi sekä osa työläiskaupungin ei-kristillisestä väestöstä että osa vanhoillisesta kirkkokansasta. Kirkkoa on sen ulkomuodon vuoksi kutsuttu myös nimillä Sielujen siilo tai Viljasen (vilja)siilo silloisen Kalevan kirkkoherran Paavo Viljasen mukaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirkon historia
Kalevan seurakunta perustettiin Tampereelle jo 1953, mutta seurakunta ei heti saanut käyttöönsä kirkkoa. 1960-luvun alussa suunnittelulautakunta julisti kilpailun, jossa arkkitehdeilta tilattiin Tampereen Kalevassa sijaitsevalle Liisankalliolle suuri monumentaalinen kirkkorakennus Kalevan seurakunnan käyttöön. Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 49 työtä. Näiden töiden joukosta valittiin jatkokäsittelyyn arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema ehdotus "Hellitä mäkivyötä, meridiaani".
Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1964, ja ne jatkuivat rakennuksen valmistumiseen vuoteen 1966. Kalevan kirkko vihittiin lopulta käyttöön elokuussa 1966, kun seurakunnan perustamisesta oli kulunut jo kolmetoista vuotta.
Kalevan kirkko on Kalevan ja koko Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä.
[muokkaa] Kirkon suunnittelu
Kalevan kirkko on kokonaisuudessaan arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema. Heidän kynästään on kotoisin myös Tampereen pääkirjasto Metso, joka sekin on kaupungin tunnetuimpia rakennuksia.
Suunnitellessaan kirkon yleisolemusta Pietilät ottivat vaikutteita kristillisestä symbolista, kalasta. Kirkon pohjapiirros muistuttaa jonkin verran kalaa, vaikkakin muodosta on vaikea saada käsitystä, kun korkeaa rakennusta katsotaan maasta käsin. Ilmakuvasta kalan muoto erottuu selvästi.
Vaikka Kalevan kirkko on varsin massiivinen kirkkorakennus, Pietilät suunnittelivat sen alun perin vielä nykyistäkin suuremmaksi. Toteutusvaiheessa alkuperäisen ehdotuksen rakennusta pienennettiin 15 prosenttia.
Kalevan kirkko poikkeaa ulkoasultaan hyvin paljon Tampereen muista kirkoista ja on koko Suomen mittakaavassakin varsin omaperäinen rakennus. Kirkossa ei ole perinteisiä torneja ja tyypillisiä muotoja. Rakennuksen seinät ovat pystysuorassa suunnassa hyvin suorat, mutta vaakatasossa voimakkaasti kaartuvat. Sisätiloissa on käytetty paljon puupintoja ja koko rakennuksen ominaisväri on sama kuin valkaisemattomalla pellavalla. Kirkon muotoa ja värejä korostavat sen suuri koko ja erityisesti se, että rakennus kohoaa matalan kukkulan laella, avoimella valoisalla paikalla, missä mikään ei ole näköesteenä.
[muokkaa] Kirkkorakennus
[muokkaa] Yleiskuva
Kalevan kirkko on rakennettu betonista liukuvalumenetelmällä. Rakennuksen rungossa on betonia kaikkiaan 4 500 m³ ja terästä 150 tonnia. Kirkon koko laaja ulkopinta on päällystetty tiilillä, joissa on seitsemää erilaista englantilaista savilajia. Koko 8 000 m² julkisivun pinnoittamiseen on tarvittu kaikkiaan 150 000 tiiltä. Alkuperäisessä suunnitelmassa nämä luonnonvalkeat tiilet oli sijoitettu kirkon sisäseiniin, mutta ne siirrettiin rakennuksen ulkopintaan, kun kävi ilmeiseksi, että betonirauta olisi ajan kuluessa aiheuttanut ulkoseiniin rumia ruostevalumia.
Kirkossa on kaikkiaan 18 ulko-ovea ja 18 lattiasta kattoon ulottuvaa suurta ikkunaa. Näiden ikkunoiden ruudut ovat lämpölasia ja kaikki eri kokoisia. Niiden puhdistuksessa on käytetty apuna käsikäyttöistä huoltohissiä. Ikkunasyvennyksissä on tikkaat, joita käytetään apuna vaihdettaessa kirkon lamppuja. Rakennuksen kattopalkkien leveys on neljä metriä, ja niitä on kuuden metrin välein. Pisin näistä palkeista on 35 metriä pitkä, ja niihin on asennettu akustisia rakenteita. Kalevan kirkon valot on suunnattu joko ylhäältä alas tai alhaalta ylös ja niiden kirkkautta voidaan säädellä.
Kalevan kirkossa on kaikkiaan kolme kerrosta ja suurimman osan rakennuksen tilavuudesta vie kirkkosali. Salin lisäksi rakennuksessa on kokoontumistiloja, toimituskappeli sekä 250 hengen seurakuntasali. Kalevan kirkko on suosittu ehtoollis- ja jumalanpalveluskirkko, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös muuhun seurakuntatyöhön.
[muokkaa] Kellotorni
Kalevan kirkon laella kohoaa ristimäiseksi muotoiltu kellotorni. Se toimittaa tavallaan kirkon katolla yhtä aikaa sekä kellotornin että ristin virkaa, sillä rakennuksen ulkosivulla ei ole nähtävissä yhtään tavanomaista ristiä. Kellotornissa on kolme Länsi-Saksassa valmistettua kelloa, jotka painavat 1 300 kg, 840 kg ja 550 kg. Kellojen äänet ovat e-g-a, ja niillä soitetaan joka päivä kello 12 "Rauhankelloiksi" kutsutut lyönnit, jotka ovat lainaus unkarilaisesta perinteestä.
[muokkaa] Kirkkosali
Kalevan kirkon tilavuus on kaikkiaan 47 000 m³. Ylivoimaisesti suurimman osan tästä tilavuudesta vie avara kirkkosali, jonka tilavuus on 36 000 m³ ja kokonaispinta-ala 1 200 m². Korkeutta salilla on vaikuttavat 30 metriä, ja siinä on kaikkiaan 1 120 istumapaikkaa, joista 115 on tarkoitettu kuoron käyttöön. Kirkkosalin pääovelta kertyy alttarille matkaa noin 50 metriä.
Kirkkosalin lattiatiilet on valmistanut Kupittaan Savi Oy, ja ne muistuttavat väriltään kosteaa rantahiekkaa. Salin lattia laskee puoli metriä alttaria kohti kuljettaessa. Tämä varmistaa hyvän näkyvyyden kaikista salin osista. Kirkkosalin seinän ja lattian taitteessa on rakoja, joista lämmitysilma puhalletaan sisään. Ilmanpoisto tapahtuu keskikäytävän penkkien alla olevien laatikoiden kautta.
[muokkaa] Kirkkosalin sisustus
Pietilät suunnittelivat kirkkorakennuksen ohella myös kirkkosalin sisustuksen. Alttari, penkit ja urkufasadi on valmistettu suomalaisesta männystä. Penkkien valmistuksesta vastasi Vatialan Puusepät.
Myös kirkon sisällä voi huomata perinteisestä poikkeavan tyylin. Alttarin risti ei ole suora, vaan sillä on hieman kumartuva asento, joka symboloi siunausta ja suojaamista. Alttarikaide poikkeaa perinteisestä, koska se kaartuu kohti kirkkosalia eikä alttaria, kuten tavallisesti. Alttarivaatteessa ovat kirjaimet alfa ja omega, kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain, jotka merkitsevät, että Jeesus on ensimmäinen ja viimeinen.
Myös alttariveistoksen on suunnitellut Reima Pietilä. Sen nimi on Särkynyt ruoko, ja veistoksen innoitus on tullut Raamatun jakeesta Jes 42:3 "Särjettyä ruokoa hän ei muserra ja suitsevaista kynttilän sydäntä hän ei sammuta. Hän levittää oikeutta uskollisesti". Kirkkotekstiilit ovat Vuokko Nurmesniemen suunnittelemat.
[muokkaa] Urut ja äänentoisto
Kalevan kirkon urut on valmistettu Kangasalan urkutehtaassa vuonna 1966. Niissä on 41 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Urkujen 16 metriä korkea julkisivu on Pietilöiden suunnittelema. Urkujen koneisto on osittain mekaaninen ja osittain sähköpneumaattinen. Uruissa on kaikkiaan 3 500 pneumaattista ja sähköistä pilliä, joista suurin on 6,5 metriä pitkä. Pienimmällä on pituutta vain 1,5 senttiä. Urut äänitettiin uudelleen vuoden 1990 peruskorjauksen yhteydessä.
Kirkkosalissa on myös kahdeksan kaiutinta ja 5-6 jumalanpalveluksissa käytettävää mikrofonia. Salin seinissä on tämän lisäksi muutama luukku mahdollisia televisiokuvauksia varten.
[muokkaa] Kirkon ympäristö
Kalevan kirkko sijaitsee Liisankalliolla Kalevan kaupunginosassa Teiskontien ja Sammonkadun välissä. Kirkkoa ympäröivä Liisanpuisto on avointa aluetta, jolla on vain vähän puita. Tämä antaa kirkolta hyvän näkyvyyden lähiympäristöön. Hyvää näkyvyyttä korostaa entisestään se, että kirkko kohoaa ympäristöään korkeammalla pienen mäen päällä. Kirkon lähistöllä sijaitsevista rakennuksista voi mainita ainakin Sampolan koulun, joka sijaitsee kirkon vieressä sen eteläisellä puolella.
Liisanpuistossa Kalevan kirkon länsipuolella kohoaa 4,5 metriä korkea Kalevala-muistomerkki, jonka on suunnitellut Terho Sakki. Pronssisen veistoksen valmistusta siirrettiin aikoinaan juuri Kalevan kirkon rakennustöiden takia ja se paljastettiin 30. syyskuuta 1973. Rosoinen ja hieman epämääräisen muotoinen veistos kuvaa maailman syntyä sotkan munasta. Sakki sai ajatuksen veistoksensa ulkonäköön sen vieressä kohoavalta kirkolta. Kuvanveistäjä halusi luoda veistoksessaan vastakohdan kirkon suorille pinnoille. Ulkonäkönsä vastakohtaisuuden lisäksi Kalevan kirkossa ja Kalevala-muistomerkissä kohtaavat Suomen muinaisusko ja luterilainen kristinusko.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
| Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia |
|---|
|
Tuomiokirkkoja: Espoo - Helsinki - Kuopio - Lapua - Mikkeli - Oulu - Porvoo - Turku - Tampere Suuria: Heinävesi - Johannes - Kaleva, Tampere - Kerimäki - Nurmes - Pori - Uspenskin katedraali Vanhoja: Hollola - Muhos - Naantali - Nousiainen - Petäjävesi, vanha - Sammatti - Tyrvää, vanha - Ulvila - Vöyri Muita: Hyvinkää - Kallio, Helsinki - Kotka - Köyliö - Suomenlinna - Tampere, ort - Taivallahti, Helsinki - Vantaa |
