Antisemitismi
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Historiaosuus vajavainen. Katso myös keskustelu Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Antisemitismi tarkoittaa juutalaisvastaisuutta -tai kammoa, vaikka kirjaimellisesti seemiläinen tarkoittaa mihin tahansa seemiläiseen kansaan (muun muassa juutalaiset, arabit ja amharat) kuuluvia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Eri maihin hajaantuneet juutalaiset ovat olleet vuosituhansien aikana usein vihattu kansa. Toisaalta tähän ovat olleet syynä kristittyjen ja muslimien uskonnolliset käsitykset ja toisaalta monissa maissa juutalaiset ovat ainoana merkittävänä etnisenä vähemmistönä olleet valtaväestön yleisten ksenofobisten asenteiden keskeinen kohde.
Juutalaisvastaisuutta esiintyi jo antiikissa. Keskiajalla kristityssä Euroopassa juutalaisiin kohdistui ajoittain laajojakin vainoja, ja vastaavia toimenpiteitä jatkui pitkin uutta aikaa, varsinkin Espanjassa, josta juutalaisia pakeni suurella joukolla muihin maihin. Englannin Edvard I karkotti kaikki juutalaiset maasta 1290, ja he saivat palata vasta 1600-luvulla Oliver Cromwellin aikana. Koska keskiajalla kirkko sulki juutalaisilta lähes kaikki ammatit, he joutuivat toimimaan aliarvostetuissa, "välttämätön paha" -tyyppisissä ammateissa, kuten rahanlainaajina ja veronkerääjinä. Rahanlainaaminen oli kristityiltä kielletty, ja antamalla verojenkeruun juutalaisille vallanpitäjät saivat kansan antipatiat kohdistumaan itsensä sijaan juutalaisiin (vaikka antisemitismi keskiajalla olikin suurimmaksi osaksi luonteeltaan uskonnollista). Noilta ajoilta on peräisin juutalaisten vieläkin voimakas asema pankkitoiminnassa. Juutalaisia epäiltiin milloin minkäkin vitsauksen aiheuttajiksi. Heitä syytettiin esimerkiksi rutosta, koska he itse selvisivät epidemiasta melko hyvin ilmeisesti tarkkojen hygieniasääntöjensä ansiosta.
1800-luvulta juutalaisvihaan alettiin yhdistää näennäistieteellisiä rotuoppeja, jolloin se alkoi saada enemmän rasistisia piirteitä.
[muokkaa] 1900-luku
[muokkaa] Holokausti
- Pääartikkeli: Holokausti
Merkittävä vaihe antisemitismissa oli holokausti eli kansallissosialistien suorittama juutalaisten kansanmurha vuosina 1942-45. Juutalaisvastaisilla teemoilla kampanjoineiden kansallissosialistien valtaannousun taustalla oli saksalaisten pitkään jatkunut juutalaisvastaisuus, joka johtui muun muassa juutalaisten voimakkaasta taloudellisesta menestyksestä sekä osittain Weimarin tasavallan heikkoudesta. Tämän massamurhan vaikutuksesta juutalaisvastaisuus suurelta osin purkaantui ja siitä seuranneen juutalaisvaltion perustamisen myötä muotoutui nykyiseen asuunsa.
[muokkaa] Holokaustin jälkeen
Monien juutalaisten mielestä Israelin tai sionismin vastustaminen on juutalaisvastaisuutta, mutta monet eurooppalaiset ja amerikkalaiset Israelin politiikkaa vastustavat kiistävät tämän. Jotkut ovat ilmaisseet, että "antisemitismiä" käytetään heidän mielestään tapana leimata Israelin hallituksen kriitikot.
Myös muun muassa juutalaisten ja heidän kansallisvaltionsa Israelin Lähi-idässä 1900-luvulla harjoittama sortopolitiikka on erityisesti alueen arabiväestössä, mutta myös muualla maailmassa herättänyt Israelin vastaisia mielipiteitä.
Israelia ympäröi yli 20 arabivaltiota. Näistä Egyptin ja Jordanian kanssa Israelilla on rauhansopimus.Monien arabimaiden kartoista puuttuu koko Israel. Näissä maissa esimerkiksi kouluissa tiedon puute tai väärä opetus aiheuttaa edelleen juutalaisvastaisuutta.
[muokkaa] Eurooppalaisten mielipiteet juutalaisista 2000-luvulla
Taylor Nelson Sofresin vuonna 2003 teettämän tutkimuksen mukaan 72 % espanjalaisista, 58 % italialaisista, 55 % saksalaisista, 50 % itävaltalaisista ja belgialaisista, 49 % sveitsiläisistä, 48 % hollantilaisista, 45 % tanskalaisista, 42 % ranskalaisista ja 34 % englantilaisista uskovat, että juutalaiset ovat uskollisempia Israelille kuin asuinmaalleen.
Saman tutkimuksen mukaan 63 % espanjalaisista, 44 % belgialaisista, 42 % ranskalaisista, 40 % itävaltalaisista, 37 % sveitsiläisistä, 32 % saksalaisista, 21 % englantilaisista, 20 % hollantilaisista ja 13 % tanskalaisista uskoo, että juutalaisilla on liikaa taloudellista valtaa.
Saksalaisista 58 %, espanjalaisista 57 %, itävaltalaisista 56 %, ranskalaisista 46 %, italialaisista 45 %, sveitsiläisistä 42 %, belgialaisista 38 %, hollantilaisista 35 %, tanskalaisista 30 % ja englantilaisista 23 % oli sitä mieltä, että juutalaiset puhuvat liikaa holokaustista.
Tutkimuksen virhemarginaali on +/-4,4.
