Terijoki

Wikipedia

Terijoen kunta Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna1 sijainti
Perustettu	1911 Kivennavasta
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Etelä-Karjala2
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	7 913 (1939)[1] as/km²
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Terijoki (ven. Зеленогорск, Zelenogorsk) on Suomen entinen kunta Karjalankannaksella luovutetussa Karjalassa. Terijoki kuului Rajajoen kihlakuntaan ja Viipurin lääniin.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nykytilanne 3 Kyliä 4 Aiheesta muualla 5 Lähteet

[muokkaa] Historia

Neuvostoliitto valtasi sen talvisodassa ja se luovutettiin Moskovan rauhassa 1940. Historiallisesti paikkakunta on kuulunut Venäjän keisarikuntaan 1721 – 1812 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812–1917 ja vuodet 1917–1940 itsenäiseen Suomeen. Terijoki sijaitsee noin 50 km päässä Pietarin keskustasta, ja se on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin Pietari–Viipurin rautatie valmistui.

Ennen sotia Terijoki oli vanhaa huvila-aluetta ja sen hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta. Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".

1. joulukuuta 1939 Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama valtio nimeltä Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi Otto Wille Kuusinen. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä Terijoen hallitus ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.

[muokkaa] Nykytilanne

Nykyään Terijoki kuuluu Pietarin kaupungin alueeseen kuuluvaan Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä Kuokkalan, Kellomäen, Ollilan ja Tyrisevän kylähallintoalueiden kesken. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.

[muokkaa] Kyliä

Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, Kuokkala, Käkösenpää, Luutahäntä, Ollila, Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas, Tyrisevä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Terijoen sivut - laaja tietopaketti Terijoesta
• Lisätietoa Terijoesta

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

Luovutetut alueet

Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri

Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja

Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää

Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa

Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras

1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.