Karjalankannas
Wikipedia
Karjalankannas (ven. Карельский перешеек, Karelski perešejek) on Venäjän luoteisosassa sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan. Lisäksi Kannaksen rajoina ovat Neva, Viipurinlahti ja sieltä linja Laatokan läntisimpään lahteen. Jääkausi ja sen jälkeinen maankohoaminen ovat vaikuttaneet Karjalankannaksen maiseman muodostumiseen. Maa kohoaa alueella edelleen. Kannasta halkova Vuoksi virtaa Saimaasta Laatokkaan. Vuoksen vedenkorkeus on vaihdellut ajan saatossa ja sen ollessa korkeimmillaan vesistö muodosti Vuoksenlaakson muinaisjärven, jonka rannalle syntyi asutusta metallikaudella.
Talvisotaan saakka pohjoinen Kannas eli Länsi-Kannas ja Itä-Kannas kuului Suomeen, mutta maa menetti sen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Likipitäen koko väestö evakuoitiin Suomeen. Suurin osa alueesta liitettiin heti sodan jälkeen perustettuun Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan. Jatkosodan alettua 1941 Suomi valtasi Länsi-Kannaksen ja Itä-Kannaksen sekä luoteisimman osan jo ennen talvisotaa Neuvostoliitolle kuuluneesta Etelä-Kannaksesta, mutta kesän 1944 taisteluissa suomalaisjoukot joutuivat perääntymään Etelä- ja Länsi-Kannakselta. Lisäksi Suomi joutui vetäytymään Itä-Kannakselta Moskovan välirauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä 1944.
Vuonna 1945 koko Karjalankannas liitettiin osaksi nykyistä Pietarin kaupunkia ympäröivää Leningradin aluetta ja 1948 lähes kaikki Kannaksen suomalaiset paikannimet korvattiin venäläisillä uusnimillä, joilla ei ollut muutamaa tapausta lukuun ottamatta minkäänlaista historiallista taustaa. Paikannimistä, joita ei muutettu, mainittakoon Viipuri (kaupungin venäläinen nimi Выборг, Vyborg säilyi) ja Лейпясуо, Leipäsuo (asema Pietari–Viipuri-radalla).
Karjalankannas on Neuvostoliiton ja Venäjän hallussa ollessaan taantunut[1] ja nykyään alueen elintaso ja vauraus on Venäjänkin mittapuulla heikko.lähde? Vasta viime vuosina alueen talous on lähtenyt nousuun, lähinnä kuitenkin vain suuremmilla paikkakunnilla.
Nykyinen Länsi-Kannas muodostaa valtaosan Viipurin piiristä ja Primorskin piiri käsittää Itä-Kannaksen. Etelä-Kannas puolestaan kattaa Seuloskoin piirin ja noin puolet Pietarin kaupungista eli Nevan pohjoispuoliset alueet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Karjalankannaksen kunnat ennen talvisotaa
- Kaupungit
- Kauppalat
- Koivisto, nyk. Primorsk (2 500)
- Maalaiskunnat
- Antrea (9 000), osittain
- Hiitola (8 500), osittain
- Kirvu (9 000), osittain
- Kaukola (4 024)
- Käkisalmen maalaiskunta (5 100)
- Räisälä (8 000)
- Vuoksenranta (3 000)
- Äyräpää (5 980)
- Heinjoki (3 670)
- Johannes (9 638)
- Koiviston maalaiskunta (9 500)
- Viipurin maalaiskunta (16 000), osittain
- Kuolemajärvi (5 332)
- Uusikirkko (11 500)
- Muolaa (11 300)
- Vuoksela (3 000)
- Pyhäjärvi Vpl (7 985)
- Sakkola (6 000)
- Valkjärvi (7 760)
- Kanneljärvi (3 500)
- Metsäpirtti (4 900)
- Rautu (5 990)
- Kivennapa (10 000)
- Terijoki (8 000)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kielitoimiston nimistöneuvonta: Kirjoitetaanko Karjalan kannas vai Karjalankannas?
- Karelski perešejek (1) (venäjäksi)
- Karelski perešejek (2) (venäjäksi)
[muokkaa] Karttoja
- St. Petersburg Environs, Maps of Karelian Isthmus (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Pieni Karjalakirja, Susiluoto Ilmari, 1999 Hämeenlinna
