Vuoksela

Wikipedia

Vuokselan kunta Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna1 sijainti
Perustettu	1917 Valkjärvestä, Sakkolasta ja Muolaasta
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	30. syyskuuta 1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Etelä-Karjala2
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² 135 km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	2 940 (1939)[1] 27,78 as/km²
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuokselan naapurikuntia olivat pohjoisessa Räisälä, idässä Sakkola, etelässä Valkjärvi, lounaassa Muolaa, lännessä Äyräpää ja luoteessa Vuoksenranta. Vuokselan pinta-ala oli 135,9 km² ja asukasluku 2 940 (1939).

Sisällysluettelo 1 Kylät 2 Asukasluvun kehitys 3 Historia 3.1 Seurakunnan ja kunnan perustaminen 3.2 Sota-aika 3.3 Lakkauttaminen 4 Seurakunnat 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Kylät

Alhola¹, Hirvisaari¹, Kontula², Kottila², Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä³.

¹ Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
² Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
³ Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

• 3 728 (1920), vuonna 1914 siirrettiin vastaperustettuun Vuokselan seurakuntaan, 1 688 henkeä Valkjärveltä, 1 284 henkeä Sakkolasta ja 598 henkeä Muolaasta^[2]
• 2 996 (1930), vuonna 1926 siirrettiin 983 henkeä Vuokselasta vastaperustettuun Äyräpäähän^[3]
• 2 940 (1939)

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Seurakunnan ja kunnan perustaminen

Vuokselan alueen muodostamista rukoushuonekunnaksi oli suunniteltu jo 1860-luvulla. Vuonna 1905 valmistui Uuteenkylään rukoushuone, joka tehtiin entisestä Antrean kirkosta, joka oli myyty huutokaupalla edellisenä vuonna. Valkjärven seurakunnan alainen Vuokselan rukoushuonekunta muodostettiin vuonna 1908. Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannnan kylät Sakkolasta ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa.

Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta. Vuonna 1925 aikoinaan Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liitettiin uuteen Äyräpään kuntaan.

Vuokselan kirkon paikasta syntyi riitaa eri kylien välillä. Vuokselan kirkko valmistui vuonna 1929 Virkkilän Lammasniemeen, Vuoksen pohjoisen laskuhaaran varrelle. Kirkon suunnitteli Ilmari Launis.

[muokkaa] Sota-aika

Talvisodassa maataistelut eivät ulottuneet Vuokselan alueelle, mutta Moskovan rauhassa oli koko Vuoksela luovutettava Neuvostoliitolle. Sodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan. Pika-asutussuunnitelmien mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle^[4].

Jatkosodan alussa vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Kotiin palaamista seurasi suuri jälleenrakennuskausi. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle.

[muokkaa] Lakkauttaminen

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat etelähämäläiset Hattulan, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettaviksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948, jolloin pidetyn kokouksen viimeinen pykälä kuuluu "Tämän jälkeen todettiin kunnan toiminta kuntana loppuneeksi ja sen nimikin ainakin toistaiseksi siirtyneen muistojen joukkoon"^[5].

[muokkaa] Seurakunnat

Vuokselan luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914. Vuokselan seurakunta kuului Viipurin hiippakunnan Käkisalmen rovastikuntaan. Riita seurakunnan kirkon paikasta johti, siihen että riidassa häviölle jääneet uusikyläläiset perustivat Vuokselan vapaan evankelis-luterilaisen seurakunnan vuonna 1926, joka kuului Suomen Vapaaseen Evankelis-Luterilaiseen Kirkkoon^[6]. Tämä seurakunta käytti kirkkonaan Uudenkylän rukoushuonetta, mutta ei kuitenkaan omistanut rakennusta. Lisäksi Vuokselaan perustettiin Helluntaikirkkoon kuulunut Elim-seurakunta vuonna 1931. Vuokselan helluntaiseurakunnalla oli rukoushuone Kuninkaanristin kylässä. Vuokselan ortodoksiväestö kuului Palkealan seurakuntaan.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Vuoksela-Seura ry
• Luovutettu Karjala – Vuoksela
• Vuokselan kartta

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
2. ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
3. ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
4. ↑ Vuoksela-seura ry.
5. ↑ Vuoksela-Seura ry
6. ↑ Erkki Kansanaho. Kirkko Karjalassa. Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta

Luovutetut alueet

Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri

Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja

Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää

Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa

Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras

1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.