Sortavalan maalaiskunta

Wikipedia

Sortavalan maalaiskunta Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna1 sijainti
Perustettu	15002
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Laatokan Karjala3
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² 643 km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	21 487 (1939)[1] 33,42 as/km²
1 Ei ollut 2 Mainitaan ensimmäisen kerran 3 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa

Sortavalan maalaiskunta (ruots. Sordavala landskommun) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Sisällysluettelo 1 Tilastotiedot 2 Historia 3 Pysyvää asutusta 4 Muinaislinnat 5 Sortavalan kaupungin perustaminen 6 Kaupunkioikeuksien menetys 7 Seminaari 8 Esikaupungit 9 Kylät 10 Lähteet

[muokkaa] Tilastotiedot

• Maalaiskunnan Pinta-ala ilman vesiä oli 643 km²
• Pituus koilisesta lounaaseen 35 km
• Leveys luoteesta kaakkoon 25 km
• Asukasmäärä noin 20.000
• Kyliä 66
• Niin luterilainen kirkko kuin ortodoksinenkin kirkkko sijaitsivat kaupungissa ja olivat yhteisiä kaupungin kanssa.

[muokkaa] Historia

Poikkeuksellisen maantieteellisen asemansa ja suotuisten luonnonolojensa vuoksi Sortavalan seutu oli muinaisista ajoista lähtien suosittu asumispaikka.

[muokkaa] Pysyvää asutusta

Pysyvää asutusta Laatokan Karjalassa on ollut 5000 vuotta, mistä ovat todisteena runsaat kivikautiset löydöt pitkin rannikkoa Vuoksen Taipaleesta Sortavalaan. Viikinki- ja Ristiretkikaudella, 800-luvulla. 1200-luvulla Laatokan Karjalassa syntyi ensimmäinen korkeakulttuuri. Suomalaiset uudisasukkaat muodostivat Käkisalmen-Kurkijoen-Sortavalan alueille voimakkaita yhdyskuntia, joiden metsästäjät kävivät turkiskauppaa pohjoisen vesireittejä pitkin.

[muokkaa] Muinaislinnat

Rautakirves teki mahdolliseksi kaskiviljelyn ja sen myötä noin tuhat vuotta sitten syntyi paikannimi Sortavala tarkoittamaan jatkuvassa kaskiviljelyssä olevaa aluetta, sortavien eli kaskea kaatavien maata. Sortavala käsitti aluksi sen puoliympyrän muotoisen Saaristo-ja rannikko alueen, jonka keskipiste on Honkasalon Vahtimäellä ja säde 15 km. Alueen 15 Linnavuorta ovat suurin muinaislinna tihentymä Pohjoismaissa ja osittavat olojen rauhattomuutta.

[muokkaa] Sortavalan kaupungin perustaminen

Kaupunki perustettiin 1643 (ei 1632 kuten useissa asiakirjoissa on mainittu) ja peri vanhan pogostan nimen. Itä-Suomeen ja Vienaan suuntautuvan kaupan turvin se kehittyi nopeasti, vaikka pieniä sotia ja rosvojoukkojen aiheuttamia kahakoita oli jatkuvasti. 1700-luvun alussa kehitys katkesi ja muuttui sadan vuoden taantumaksi, kun Pietari I valloitti Karjalan Venäjälle ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkiaan Pietaria Nevajoen suulle. 1700-luku oli ryöstön asteelle kehittyneen ankaran verotuksen aikaa. Tsaarille oli samantekevää kuolivatko alamaiset nälkään vai voudin ruoskaan, kun vain Pietarin palatseista ja kirkoista tuli komeita. Syrjäseutujen asukkaat eivät saaneet verojensa vastineeksi yhtään mitään. Teitä ei rakennettu, Kansaopetusta ei järjestetty ja oikeuslaitos oli mielivaltaisten voutien varassa.

[muokkaa] Kaupunkioikeuksien menetys

Vuonna 1721 kaupunkioikeutensa menettänyt Sortavala nimitettiin uudelleen kaupungiksi v.1783, mutta ratkaiseva käänne parempaan alkoi vasta vuonna 1812, kun Viipurin lääni siirrettiin Pietarin hallinnollisesta alaisuudesta muun Suomen yhteyteen. Sortavalan kaupunki rakennettiin kokonaan uudelleen vuonna 1812..1838. Vaatimattomasta hirsimökkikylästä kehittyi laudoitettu ja maalattu kaupunki, jonka rakennusten koko oli kaksinkertainen verrattuna entiseen.

[muokkaa] Seminaari

Vuonna 1864 aloitti toimintansa Herman ja Elisabet Hallonbladin perustama Kymölän kansakoulu, joka myöhemmin vuonna 1880 muutettiin seminaariksi. Seminaarin tarkoituksena oli nostaa sitä suomalaista kansallisaatetta joka myöhemmin olisi turvaava isänmaan.

[muokkaa] Esikaupungit

• Genetz
• Mansikkamäki
• Nousiaisenmäki
• Puikkola

[muokkaa] Kylät

Riekkala, Nukuttalahti, Melloinen, Otsoinen, Tuoksjärvi, Rautalahti, Sammatsaari, Haavus, Helylä, Rautakangas, Tulola, Leppäselkä, Kirjavalahti, Soukanranta, Niemisten kylä, Mäntsölä, Rytty, Uusikylä, Lahdenkylä, Kuokkaniemi, Karsikko, Ilomäki, Koivusilta

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

Luovutetut alueet

Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri

Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja

Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää

Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa

Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras

1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.