Luovutetut alueet

Wikipedia

Talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa luovutetut alueet. Alueet liitettiin takaisin Suomeen eduskunnan päätöksellä 6. joulukuuta 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta).

Jatkosodassa luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautettiin jo 1956.

Luovutetuilla alueilla tarkoitetaan Suomen Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosotien jälkeen vuosina 1940 ja 1944 luovuttamia maa-alueita. Luovutetut alueet käsittivät noin kymmenesosan koko Suomen pinta-alasta ja alueilla asui yli 400 000 (11 % silloisesta väkiluvusta) asukasta, jotka joutuivat muuttamaan kotiseuduiltaan eli lähtemään evakkoon. Luovutetuilla alueilla sijaitsi myös Suomen toiseksi suurin kaupunki, Viipuri.

[muokkaa] Talvisodan alueluovutukset, 1940

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle

Suomenlahden ulkosaaret: Suursaaren, Lavansaaren, Peninsaaren, Seiskarin sekä Suur- ja Pien-Tytärsaaren
runsaat puolet Suomen Karjalan historiallisesta maakunnasta: itäinen ja läntinen Karjalankannas (, johon luetaan myös alue sen ja uuden rajan välillä), Laatokan-Karjala ja Suomelle kuulunut osa Aunuksen-Karjalaa eli Raja-Karjala
silloiset Sallan ja Kuusamon itäosat
Keski- ja Kalastajasaarentojen läntiset, Suomelle kuuluneet osat

Eduskunta palautti yksipuolisesti talvisodan jälkeen luovutetut alueet takaisin Suomeen itsenäisyyspäivänä vuonna 1941. Tämä toimi ei saanut kansainvälistä tunnustusta.

[muokkaa] Jatkosodan alueluovutukset, 1944

Jatkosodan päättyessä solmitun Moskovan välirauhan yhteydessä Suomi joutui luovuttamaan käytännössä uudelleen Neuvostoliitolle talvisodassa menettämänsä alueet sekä Petsamon.

Tämän lisäksi vuonna 1947 myytiin Petsamon vierestä Inarista Jäniskosken–Niskakosken alue. Se ei kuulunut Neuvostoliiton sodanjälkeisiin aluevaatimuksiin, mutta alueluovutuksella kuitattiin vaikeasti korvattavat saksalaissaatavat.

[muokkaa] Vuokra-alueet

Varsinaisten alueluovutusten lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdat sekä talvi- että jatkosodan jälkeen. Talvisodan jälkeen Suomi joutui vuokraamaan Hangon vuokra-alueen Neuvostoliitolle kolmeksikymmeneksi vuodeksi merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Jatkosodassa Hanko saatiin takaisin joulukuussa 1941, kun Neuvostoliitto oli evakuoinut tukikohdan miehistön. Hankoon jäi kuitenkin runsaasti sotasaalista kuten aseita ja panssarivaunuja, jotka jäivät korjauksen jälkeen Suomen armeijalle.

Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa Neuvostoliitto luopui virallisestikin vuokraoikeudestaan Hankoon, mutta Suomi joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Porkkalan vuokra-alueen viideksikymmeneksi vuodeksi. Neuvostoliitto luopui siitä kuitenkin jo 26. tammikuuta 1956 katsoessaan Suomenlahden valvonnan tältä osin tarpeettomaksi. Porkkalan vuokra-alueeseen kuuluivat Porkkalanniemi ja Upinniemi sekä niiden edustalla olevia saaria – osia Siuntiosta, Kirkkonummesta ja Espoosta sekä Degerbyn kunta, jonka olemassaolo lakkasi samalla.

[muokkaa] Myydyt alueet

Inarijärven itäpuolella sijaitseva Jäniskosken ja Niskakosken alue myytiin Neuvostoliitolle 15.7.1947 saksalaisen omaisuuden luovuttamisen vastikkeeksi. Pinta-alaltaan alue oli 176 neliökilometria .