Influenssa
Wikipedia
| Influenssavirus | ||
|---|---|---|
 Influenssaviruksia elektronimikroskoopilla nähtynä |
||
| Tieteellinen luokittelu | ||
|
Influenssa on etenkin talvisaikaan epidemioina etenevä, kovan kuumeen nostava virussairaus. Influenssan aiheuttaa hengitysteiden kautta leviävä virus, joten antibiooteista ei ole siihen apua.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Influenssan torjunta
Influenssaa ei pidä sotkea tavalliseen nuhakuumeeseen - influenssa on yleisesti ottaen vaikeampi kuumetauti kuin nuhakuume. Terveillä ihmisillä influenssa paranee vuodelevolla ja riittävällä määrällä juotavaa. Vanhoille ihmisille ja esimerkiksi sydänvikaa poteville ihmisille influenssavirus voi olla vaarallinen. Influenssavirusta vastaan on olemassa lääkkeitä (kuten amantadiini ja oseltamiviiri), jotka eivät kuitenkaan ole täysin tehokkaita. Influenssaa vastaan on kehitetty rokotteita. Influenssaviruksen suuren muuntelevuuden vuoksi WHO tarkkailee tilannetta vuosittain ja rokotteeseen yritetään ottaa mukaan kolme todennäkoisintä viruskantaa tulevaa talvea varten. Influenssan sairastaminen antaa immuniteetin, joka yleensä antaa suojan moneksi vuodeksi, mikäli maailmalla liikkuvissa viruskannoissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia H- ja N-proteiinien suhteen.
[muokkaa] Influenssavirus
Influenssavirus on lipidivaippainen ortomyksovirus. Virus luokitellaan A-, B- ja C-tyyppiin, joista A-tyyppi on yleisin taudinaiheuttaja. Vaipan sisällä on M-proteiinin muodostama kuori, jonka sisällä taas on kahdeksaan segmenttiin jakautunut negatiivisäikeinen RNA-genomi. Viruksen kyky infektoida soluja perustuu sen lipidivaipassa oleviin proteiineihin nimeltä hemagglutiniini (H) ja neuraminidaasi (N). H toimii viruksen tunnistimena, jonka avulla virus pystyy menemään solun sisään ja lisääntymään siellä. N auttaa jälkeläisviruksia (virioneja) silmukoitumaan irti isäntäsolun solukalvosta. Influenssaviruksen lisääntymiskierto on nopea ja tehokas.
Influenssavirukset voidaan luokitella niin sanottuihin serotyyppeihin H- ja N-proteiinien perusteella, esimerkkinä H3N2-virus. Ihmisiä infektoivissa influenssaviruskannoissa on tavattu kolmea erilaista H-tyyppiä (H1, H2, H3) ja kahta erilaista N-tyyppiä (N1, N2). Segmentoitunut genomi mahdollistaa sen, että jos sama solu joutuu kahden eri viruksen infektoimaksi yhtaikaisesti, uudet jälkeläisvirukset voivat kantaa uusia H- ja N-proteiinien yhdistelmiä. Tätä kutsutaan reassortaatioksi. Se voi johtaa maailmanlaajuisiin pandemioihin, jos uutta HN-yhdistelmää kantava virus on hyvin infektiokykyinen ja pystyy leviämään ihmispopulaatioissa, joilla ei ole immuniteettia uutta yhdistelmää vastaan. Niin sanottu antigeeninen drift tarkoittaa pieniä aminohappomutaatioita H- ja N-proteiineissa. Nämä voivat myos saada aikaan epidemioita, jos drift auttaa virusta muuntautumaan uuteen, väestön immuniteetille tuntemattomaan muotoon.
[muokkaa] Influenssaviruksen ekologiasta
Influenssavirus A on ilmeisesti alun perin lintujen virus. Influenssavirukset B ja C ovat ihmisten ja muiden nisäkkäiden viruksia ja aiheuttavat lieviä epidemioita lähes vuosittain.
Linnut (etenkin ankat) pystyvät usein kantamaan tätä virusta ilman näkyviä oireita. Aasian maissa on yleistä, että ankkoja ja sikoja pidetään asuntojen lähellä kotieläiminä. Sikojen arvellaan toimivan "sekoitusastioina", joissa ankkojen influenssavirukset voivat joskus infektoida sikoja yhtaikaa sikojen tai ihmisten omien influenssavirusten kanssa. Tällainen yhteisinfektio voi johtaa aikaisemmin mainitun reassortaation myötä uuteen HN-yhdistelmään, joka mahdollisesti voi saada aikaan pandemian. Näin on käynyt 1900-luvulla ainakin kolmesti. Pandemian aiheuttanut virustyyppi voi aiheuttaa pandemian jälkeenkin epidemioita ihmisissä, jotka eivät ole immuniteettiä joko sairastamalla tai rokotuksen kautta kehittäneet.
Tällä hetkellä asiantuntijat ovat huolissaan Aasiassa liikkuvasta H5N1-viruskannasta, joka on alun perin siipikarjan virus mutta näyttää pystyvän infektoimaan ihmisiäkin. Jos sen infektiokyky muuttuu sellaiseksi, että se voi siirtyä helposti ihmisestä toiseen, ja sen aiheuttama kuolleisuus (mortaliteetti) pysyy korkeana, kyseinen H5N1-virus voisi saada aikaan vakavan maailmanlaajuisen pandemian.
[muokkaa] Espanjantauti
Ensimmäisen maailmansodan aikana oli liikkeellä hyvin vaarallinen influenssaviruskanta, jonka serotyyppi oli H1N1. Yli 21 miljoonaa ihmistä kuoli tähän influenssaan. Vaikka suurin osa kyseisen viruksen geeneistä on saatu luettua, on edelleen epäselvää miksi tämä nimenomainen kanta oli niin tappava. Kyseinen viruskanta sai ilmeisesti aikaan nopeasti etenevän virusperäisen keuhkokuumeen jopa nuorissa ja terveissä ihmisissä. Suuren kuolleisuuden osasyynä olivat tuolloin jotkin influenssan jälkitaudit, mm. sekundääriset bakteerien aiheuttamat keuhkokuumeet influenssan heikentämissä potilaissa, antibiootteja ei tuolloin vielä ollut.
