Richard Stallman
Wikipedia
Richard Matthew Stallman (s. 16. maaliskuuta 1953, New York), joka tunnetaan hakkerien piireissä parhaiten ikivanhalla käyttäjätunnuksellaan RMS, on vapaiden ohjelmistojen liikkeen, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja.
Stallman on ansioitunut ohjelmoija. Hänen saavutuksiinsa lukeutuvat niin GNU Emacs kuin GNU C -kääntäjä ja GNU Debugger. Hän on luonut GNU GPL -lisenssin, joka on suosituin vapaiden ohjelmistojen levityslisensseistä. 1990-luvun puolivälistä Stallman on kuitenkin käyttänyt valtaosan ajastaan poliittiseen vaikuttamiseen ja vapaiden ohjelmistojen asian edistämiseen. Hän on myös vastustanut ohjelmistopatentteja ja tekijänoikeuslain laajennuksia.
Stallman on luonteeltaan karismaattinen mutta mielipiteiltään kiistanalainen.
[muokkaa] Elämäkerta
Stallman tutustui tietokoneisiin ensi kerran 1960-luvulla ollessaan vielä koulussa. Koulusta valmistumisen jälkeen IBM palkkasi hänet. Tässä yhteydessä hän kirjoitti ensimmäisen tietokoneohjelmansa. Tämän jälkeen Stallman työskenteli muun muassa Rockefeller Universityn biologian laitoksella. Stallmanilla oli kykyjä myös biologiaan, mutta hän jatkoi kuitenkin tietokoneiden parissa. Stallman lähti opiskelemaan Harvardiin. Hänet palkattiin ensimmäisenä opiskeluvuonnaan Massachusetts Institute of Technologyn tekoälylaboratorioon. Myöhemmin hän työskenteli työnvuokrausyrityksessä, jossa hän tapasi asianajaja Eben Moglenin.
1980-luvulla Stallmanille tärkeä hakkeriyhteisö MIT:ssä alkoi hajota. Tietokonevalmistajat alkoivat sulkea ohjelmiensa lähdekoodeja estääkseen niiden käytön kilpailijoiden tietokoneissa. MIT:n tekoälylaboratorion väki jakaantui suurelta osin kaupallisiin, keskenään kilpaileviin yhtiöihin. Vuonna 1983 Stallmania pyydettiin MIT:ssä muun muassa allekirjoittamaan salassapitosopimus, joka oli hänen periaatteidensa vastainen. Tämän seurauksena hän erosi MIT:n palveluksesta seuraavan vuoden alussa. Hän siirtyi nyt työskentelemään täysipäiväisesti GNU-projektissa, jonka hän oli perustanut vuoden 1983 syyskuussa.
Vuonna 1985 Stallman julkaisi GNU manifestin, jossa hän selitti tarpeen luoda vapaa käyttöjärjestelmä nimeltä GNU. Järjestelmän oli tarkoitus olla yhteensopiva Unixin kanssa. Pian tämän jälkeen syntyi Free Software Foundation -yhdistys, jonka Stallman perusti tukemaan asiaansa. Vuonna 1989 Stallman kehitti käsitteen copyleft, joka on lakitekninen tapa suojata vapaiden ohjelmistojen levitysoikeutta tekijänoikeuslaeilla. Valmiiksi saadut työkalut ja niiden levityslisenssi GPL takasivat kaikille ohjelmoijille mahdollisuuden kirjoittaa vapaita ohjelmistoja. Vapaus oli kuitenkin näennäistä sillä epävapaita osia tarvittiin yhä toimivan kokonaisuuden aikaan saamiseksi.
Suuri osa uudesta GNU käyttöjärjestelmästä oli siis jo valmis. Ydin kuitenkin puuttui. GNU-projekti keskitti tarmonsa HURD-nimisen ytimen kehittämiseen. HURD-ydin ei kuitenkaan ehtinyt valmistua, ennen vuonna 1991 syntynsä saanutta, niin ikään GPL-lisensoitua Linux-ydintä, joka voitiin yhdistää olemassa oleviin GNU ohjelmiin. Näin saatiin ensimmäinen vapaa käyttöjärjestelmä. Stallman ja hänen kannattajansa kutsuvat tätä käyttöjärjestelmää nimellä GNU/Linux erotuksena pelkästä ytimestä. Linux-projekti ja valtamedia kuitenkin kutsuvat koko käyttöjärjestelmää Linuxiksi. Kirjoitushetkellä (2006) GNU-järjestelmää on jo mahdollista käyttää HURD-ytimen kanssa ilman Linux-ydintä, mutta HURD-ydin ei kuitenkaan ole päihittänyt Linux-ydintä vielä vakaudessa ja ominaisuuksien kirjossa.
