Isaac Newton
Wikipedia
Sir Isaac Newton (25. joulukuuta 1642–20. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi. Hän on yksi maailman kuuluisimmista fyysikoista. Hän loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Newtonia pidetään Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäkerta
[muokkaa] Poika Woolsthorpe-by-Colsterworthista
Newton syntyi Woolsthorpe-by-Colsterworthin kylässä Lincolnshiressä. Hän syntyi ennenaikaisena ja hänen ei odotettu selviytyvän. Hänen isänsä kuoli ennen hänen syntymäänsä. Kun Isaac oli kaksivuotias, hänen äitinsä meni uusiin naimisiin ja Isaac jätettiin isoäidin hoidettavaksi. Newton kävi koulujaan aluksi pienissä kyläkouluissa, sitten Grantham Grammar Schoolissa, jossa hän osoitti lahjakkuutensa. Ollessaan Granthamissa hän asui apteekkari William Clarken luona. 19 vuoden iässä hän lähti Cambridgen yliopistoon.
[muokkaa] Cambridge
Vuonna 1661 Newton aloitti opinnot Trinity Collegessa Cambdrigessa. Noihin aikoihin koulun opetukset perustuivat ennen muuta Aristoteleen kirjoituksille, mutta Newton luki myös moderneja ajattelijoita kuten Descartes, Galileo Galilei, Nikolaus Kopernikus ja Johannes Kepler. Vuonna 1665 hän kehitti myöhemmin Newtonin binomikaavaksi nimetyn lauseen ja alkoi tutkia myöhemmin differentiaalilaskentaan johtanutta matematiikkaa. Newton valmistui yliopistosta vuonna 1665, mutta pian tämän jälkeen yliopisto suljettiin ruton vuoksi. Newton palasi kotiinsa, jossa hän kahden vuoden ajan työskenteli optiikan, painovoiman ja differentiaalilaskennan parissa.
Newton itse kertoi, että ikkunasta näkynyt puusta tippuva omena oli saanut hänet ajattelemaan painovoiman käsitettä. Myöhemmin Voltaire kertoi tämän tarinaan värikkääseen sävyyn ja aikojen kuluessa tarina paisui nykyään yleiseen mutta virheelliseen muotoon, jonka mukaan omena olisi tippunut Newtonin päähän. Nykyään uskotaan, että alkuperäinenkin tarina olisi ollut Newtonin myöhempinä vuosinaan keksimä.
[muokkaa] Lontoo
1690-luvulla Newton kirjoitti joukon uskonnollisia kirjoituksia Raamatun tulkinnasta. Hän myös syventyi alkemiaan. Vuosina 1689–1690 ja vuonna 1701 Newton oli Englannin parlamentin jäsen. Ainoassa puheessaan parlamentille hän pyysi sulkemaan ikkunan. Vuonna 1696 Newton siirtyi töihin rahapajaan ja vuonna 1699 hänestä tuli rahapajan johtaja. Hän suoritti valuuttauudistuksia ja rankaisi ankarasti väärentäjiä. Vuonna 1701 hän vetäytyi velvollisuuksistaan Cambridgesta. Vuonna 1705 hänet lyötiin ritariksi, kuitenkin nimenomaan hänen työstään rahapajassa, ei tieteellisistä saavutuksista. Vuonna 1703 Newtonista tuli Royal Societyn puheenjohtaja. Tässä asemassaan hän joutui riitoihin kuninkaallisen tähtitieteilijän John Flamsteedin kanssa.
Newton kuoli Lontoossa ja hänet haudattiin Westminster Abbeyyn. Newton ei ikinä mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia.
[muokkaa] Tieteellinen työ
Newton oli tieteen moniottelija, joka loi monilta osin modernin luonnontieteen perusteet. Häntä pidetään usein Albert Einsteinin ja James Clerk Maxwellin kaltaisten henkilöiden ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä fyysikkona.
Newton kehitti klassisen mekaniikan, joka oli hallitseva fysikaalinen teoria yli kahdensadan vuoden ajan ja jota yhä käytetään laajasti ja opetetaan koululaisille. Newton pystyi painovoima- ja liikelakiensa avulla kuvailemaan matemaattisesti laajan joukon ilmiöitä, joita oli ennen pidetty erillisinä. Hän osoitti, että "kuunyliset" taivaankappaleiden liikkeet johtuivat samoista luonnonlaeista kuin "kuunaliset", jokapäiväiset liikkeet.
Matematiikassa hän kehitti riippumattomasti Gottfried Leibnizin kanssa differentiaali- ja integraalilaskennan, joka oli välttämätöntä nykyaikaisen matemaattisen analyysin ja fysiikan synnylle. Optiikassa Newton hajotti prismalla valon spektriksi ja osoitti näin valkoisen valon koostuvan erivärisistä komponenteista, jotka voitiin toisella prismalla taas koota.
[muokkaa] Newtonin teoksia
- Method of Fluxions (Fluksionimenetelmä, 1671)
- De Motu Corporum in Gyrum (Radalla olevien kappaleiden liikkestä, 1684)
- Philosophiae Naturalis Principia Mathematica (Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet, 1687)
- Opticks (Optiikka, 1704)
- Reports as Master of the Mint (Rahapajan johtajan raportteja, 1701-1725)
- Arithmetica Universalis (Universaali aritmetiikka, 1707)
- An Historical Account of Two Notable Corruptions of Scripture (Historiallinen selvitys kahdesta merkittävästä Raamatun tekstien turmeltumisesta, 1754)
