Haag

Wikipedia

Den Haag/'s-Gravenhage


vaakuna	lippu

Sijainti

52°05′03″N, 4°19′03″E

Valtio

Alankomaat

Provinssi

Etelä-Hollanti

Perustamisvuosi

1248

472 087 (2005)

98 22 km²

5 674 as/km²

Willem ("Wim") Joost Deetman

Kotisivu

www.denhaag.nl

Haag satelliittikuvassa

Haag (holl. Den Haag kuuntele ääntämys^? tai 's-Gravenhage kuuntele ääntämys^?) on Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki maan länsiosassa. Viralllinen pääkaupunki on Amsterdam. Haagissa asuu 469 568 ihmistä (2004), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 km².

Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer. Myös kuningatar Beatrix asuu ja työskentelee Haagissa. Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa kuten myös Korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on kattohaikara.

[muokkaa] Kaksi nimeä

Kaupungista käytetään kahta nimeä, Den Haag tai 's-Gravenhage. Kaupunginvaltuusto käyttää erityisesti muotoa 's-Gravehage, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi sen virallisempi muoto kuin Den Haag. Itse asiassa ei ole mitään lakia, säädöstä tai vastaavaa kaupungin nimestä, joten molemmat ovat yhtä virallisia ja molempia käytetään.

[muokkaa] Historia

**Haagin asukasmäärän kehitys**
1796: 41 300	1830: 56 100	1849: 63 600
1879: 113 500	1899: 206 000	1925: 394 500
1970: 550 000	1990: 441 327	2000: 441 097
2004: 469 568

Ridderzaal (2003)

Haagin perusti vuonna 1248 Vilhelm II, Hollannin kreivi ja Saksan kuningas. Hän aloitti linnan rakennustyöt metsässä lähellä merta, missä hän aikoi asua tultuaan kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Hän kuitenkin kuoli taistelussa ennen kuin häntä ehdittiin kruunata. Hänen linnansa ei koskaan valmistunut, mutta osia rakennuksesta on yhä olemassa. Näitä osia kutsutaan nykään nimellä Ridderzaal (Ritarien sali). Ridderzaalia käytetään yhä poliittisissa tapahtumissa.

Vilhelm II:n jälkeen Hollannin kreivit käyttivät Haagia hallintokeskuksenaan. Hollannin voimakkaammat kaupungit, kuten Leiden, Delft ja Dordrecht joutuivat hyväksymään tuolloin pienen ja merkityksettömän Haagin hallintokeskuksekseen. Tämä käytäntö jäi voimaan, ja vielä tänä päivänäkin Haag on Alankomaiden hallinnollinen keskus mutta ei virallinen pääkaupunki.

Jotta Haag pysyisi pienenä, sille ei sallittu kaupunginmuurien rakentamista. Tämän takia kaupungista puuttuu muille Hollannin kaupungeille tyypillinen vanhakaupunki. Kun muurien rakentaminen olisi lopulta sallittu 1500-luvulla, asukkaat päättivät käyttää rahat muurien sijaan kaupungintaloon. Tätä varmasti kaduttiin kahdeksankymmentävuotisen sodan aikana, sillä muurien puuttuminen salli espanjalaisten joukkojen miehittää Haagin helposti.

Mauritshuis (2003)

Kaupungin oikeudet Haag sai vasta ranskalaisen miehityksen aikana vuonna 1806. Vuoden 1850 jälkeen hallitus alkoi näytellä merkittävämpää osaa hollantilaisessa yhteiskunnassa, ja Haag alkoi kasvaa voimakkaasti. Kaupungin vanhat osat ovatkin enimmäkseen 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Uusi kaupungintalo (stadhuis) (2004)

Kaupunki kärsi paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupungista tuli valtava rakennustyömaa. Kaupunki laajentui voimakkaasti lounaaseen. Sodassa tuhoutuneet alueet rakennettin nopeasti uudelleen. Vuonna 1970 asukasluku oli huipussaan 550 tuhannessa henkilössä. 1970- ja 1980-luvuilla paljon valkoista keskiluokkaa muutti ympäröiviin kaupunkeihin, muiden muassa Voorburgiin, Leidschendamiin, Rijswijkiin ja varsinkin Zoetermeeriin. Tämä seurauksena keskikaupunki kurjistui ja esikaupungit kukoistivat. 1990-luvulla Haag onnistui parlamentin tuella liittämään itseensä laajoja alueita naapurikaupungeista. Näille alueille rakennettiin ja yhä rakennetaan uusia asuinalueita.

[muokkaa] Yhdistyneet Kansakunnat

Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:

Kansainvälinen tuomioistuin
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia tai Tribunal pénal international pour l'ex-Yougoslavie)
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)

[muokkaa] Urheilu

Kaupungin jalkapallojoukkue on ADO Den Haag. Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).

[muokkaa] Liike-elämä

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä on mm. KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääpaikat.