Öljyhuippu
Wikipedia
Öljyhuippu, joka tunnetaan myös Hubbertin teoriana, nimellä öljypiikki tai englanniksi nimellä peak oil, on teoria, joka koskee pitkän aikavälin öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja ehtymistä. Sen mukaan öljyntuotanto alkaa vähentyä nopeasti kun se on saavuttanut suurimman määränsä. Varsinainen huippuvuosi tiedetään vasta kun öljyntuotanto alkaa jo vähetä.
Saatavilla olevan tuotantotiedon mukaan tutkijat ovat aiemmin ennustaneet huipun tulevan vuosina 1989, 1995 tai 2000. Öljyhuipun tutkimukselle omistautunut ASPO-yhdistys ennustaa nyt (AsPO Newsletter 58, October 2005) huipun tulleen vuonna 2004 öljylle ja tulevan hieman myöhemmin 2010 myös maakaasulle, raskaalle öljylle sekä syvänmeren että napa-alueiden esiintymille. Tämä voi johtaa erilaisiin seurauksiin lievästä lamasta suureen katastrofiin, koska yhteiskunta on riippuvainen halvoista fossiilisista polttoaineista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hubbertin teoria
Öljy ja muut fossiiliset polttoaineet syntyivät, kun orgaaninen materiaali joutui puristuksiin maankuoressa miljoonia vuosia sitten. Ne ovat rajallisia eli uusiutumattomia luonnonvaroja.
Geofyysikko M. King Hubbert loi matemaattisen mallin öljyntuotannosta, jossa ennustettiin, että öljyn kokonaistuotanto noudattaa logistista käyrää. Käyrä, joka tunnetaan Hubbertin käyränä, muistuttaa kirkonkelloa. Hubbert ennusti vuonna 1956, että öljyntuotanto Yhdysvalloissa olisi suurimmillaan 1970-luvun alussa. Ennustus osui kohdalleen ja Yhdysvaltain öljyntuotanto on laskenut siitä asti. Hubbertin mallin mukaan Yhdysvaltain öljyvarat ehtyvät kokonaan ennen vuotta 2100 - noin 130 vuotta huippuvuoden jälkeen.
Malli ennustaa tuotannon huippuhetken öljykentälle, öljykenttien ryhmälle tai kokonaiselle alueelle lähtien tuotantotiedoista ja muista tekijöistä kuten kysynnästä. Kun tuotanto on suurimmillaan, on saavutettu huippu. Ajanjaksoa huipun jälkeen kutsutaan ehtymiseksi. Öljyntuotantoa kuvaava käyrä noudattaa kirkonkellon ääriviivoja. Ensin hidas nousu, jyrkkä nousu, tasanne (joka on huippu), hidas lasku ja lopuksi romahdus. Hubbertin käyrään soveltuvat normaalit matemaattisten mallien käytön rajoitukset: ennusteen tarkkuus riippuu annettujen tietojen tarkkuudesta. Öljyhuipun ajankohtaa voidaan Hubbertin menetelmän lisäksi yrittää ennustaa kenttien, maiden ja tulevien projektien tuotantomäärien perusteella.
Kun öljyreservi löydetään, tuotanto on aluksi vähäistä, johtuen siitä että tarvittavaa infrastruktuuria ei ole asennettu. Uusia lähteitä porataan ja parempaa kalustoa asennetaan askeleittain, jotta öljyä saataisiin porattua enemmän. Jossain vaiheessa saavutetaan huipputuotanto, jota ei pystytä ylittämään edes lisäkalustolla. Huipun jälkeen tuotanto laskee, ensin hitaasti, sitten jyrkästi. Huipun jälkeen toinen merkittävä käännekohta tapahtuu, kun öljyn tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin tuotetusta öljystä saadaan. Tällöin öljykenttä yleensä hylätään.
Hubbertin teoriaa voidaan soveltaa myös muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten maakaasuun ja hiileen.
[muokkaa] Öljyhuipun ajankohdan ennustaminen
ASPO-yhdistys, Association of the Study of Peak Oil and Gas, on geologi Colin Campbellin perustama yhdistys. Sen mukaan Hubbertin malli pitää paikkansa ja maailman öljyntuotanto kääntyy laskuun vuonna 2007, joka voi johtaa suureen kriisiin 2000-luvulla. Teorian kannattajien mukaan yhä useammat öljylähteet ovat joko alkamassa ehtyä tai ovat jo ehtyneet. Valtavat, helposti hyödynnettävät öljylähteet kuuluvat menneisyyteen. Riippumattomien tahojen tekemiä reservitarkastuksia maailman öljyvaroista ei ole olemassa, mikä lisää epävarmuutta. Maakaasun tuotannon odotetaan saavuttavan huippunsa vuosien 2010 ja 2020 välillä.
Uusien öljyvarojen löytyminen oli korkeimmillaan 1960-luvulla, jonka jälkeen löydöt ovat olleet kooltaan yhä pienempiä. Tällä hetkellä öljyntuotanto ehtyy yli 50 maassa, joiden tuotanto kattaa noin kolmasosan tarjonnasta. 18 näistä on suuria tuottajia. 48 suurimman öljyntuottajamaan joukossa 33:n tuotanto vähenee. Nopeaa kasvua on tapahtunut esimerkiksi Venäjällä, Kazakstanissa ja Brasiliassa. Tutkimusyritys John S. Heroldin arvion mukaan öljy-yhtiöistä Total, ExxonMobil, BP, Shell ja Chevron saavuttavat tuotantohuippunsa vuoteen 2010 mennessä. Yhtiöt eivät ole kommentoineet arviota, mutta joidenkin öljy-yhtiöiden tuotantoluvut ovat viime aikoina laskeneet [1].
Ehtyminen nopeutuu öljyn kysynnän kasvaessa maailman väestönkasvun ja niin kutsutun kolmannen maailman talouskasvun (Intia ja Kiina) seurauksena. Vuoden 2005 öljyn kulutuksen odotetaan olevan 84,6–86,8 miljoonaa tynnyriä päivässä (IEA-kvartaalit: 84,6; 83,1; 84,6 ja 86,8), joka tarkoittaa 31 miljardia tynnyriä vuodessa. Kesäkuun 2005 tuotanto oli keskimäärin 83,8 Mbd ja kulutusennuste 86,4. Uusimpien arvioiden mukaan kulutus ylittää kapasiteetin syksyllä 2005.
Tätä indikoi paitsi Al Goren lausuma että öljyhuippu on totta jo nyt, öljyn hinnan vuosittainen kaksinkertaistuminen. Vuonna 2003 katto oli noin 20 $/tynnyri, 2004 42 $/tynnyri, 2005 heinäkuun katto on 62 $/tynnyri, elokuun 70,80 $/tynnyri ja Aspon ennusteen mukaan talvella hinta on 105 $/tynnyri. Nykyhinnoiksi muutettuna öljykriisin aikainen tynnyrihinta oli 86 $. Goldman Sachsin tutkimusraportin mukaan 105 dollarin "superpiikki" on mahdollinen. Ranskalainen investointipankkiiriliike Ixis-CIB on arvioinut, että öljybarrelin hinta saattaa kohota vuoteen 2015 mennessä jopa 380 dollariin. Myös Deutsche Bank uskoo, että hintakriisi on todellinen mahdollisuus.
Polttonesteiden hinnan kasvu vaikuttaa myös öljypohjaisiin tuotteisiin kuten muoveihin ja kuljetusten hintaan ja sitä kautta globaaliin maailmantalouteen, jossa ruokaa tuotetaan kaukaa. Kun tuottajan kustannukset nousevat, hinta nousee ja lähiruoka muuttuu kannattavammaksi kuin kaukaisen tuottajan ja maailmankauppa vähenee.
"Halvan öljyn loppu" viittaa kahteen asiaan: öljyn harvinaistumisesta johtuvaan hinnannousuun tai öljyntuotannon kasvavaan tehottomuuteen. Kun öljyntuotanto alkoi 1900-luvulla, suurimpien lähteiden tuotannosta viideskymmenesosa kului itse tuotantoon. Nykyään viidesosa tuotetusta energiasta voi mennä energian tuotantoon. Siinä vaiheessa, kun energiaa kuluu enemmän kuin tuotannosta saadaan, tuotanto loppuu.
| Ennusteita öljyhuipun ajankohdasta | ||
| Arvioitu vuosi | Arvion tekijä | Tausta |
| 2006-2007 | Ali Samsan Bakhitari | Iranilainen öljy-yhtiön johtaja. |
| 2007-2009 | Matthew R. Simmons | Investointipankkiiri. |
| Vuoden 2007 jälkeen | Chris Skrebowski | Öljyalan julkaisun päätoimittaja. |
| Ennen vuotta 2009 | Kenneth S. Deffeyes | Geologian professori. |
| Noin 2010 | Colin Campbell/ASPO | Öljy-yhtiögeologi (eläkkeellä). |
| Ennen vuotta 2010 | David Goodstein | Fysiikan professori. |
| Vuoden 2010 jälkeen | Maailman energianeuvosto | Ei-valtiollinen järjestö. |
| 2010-2020 | Jean Laherrère | Öljy-yhtiögeologi (eläkkeellä). |
| 2013 tai sen jälkeen | Ranskalainen ministeriö | Virkamiehet. |
| Vuoden 2020 jälkeen | CERA | Energia-alan konsultointiyritys. |
| 2025 tai sen jälkeen | Shell | Suuri öljy-yhtiö. |
| Ei näkyvissä olevaa huippua |
Michael C. Lynch | Energia-alaan keskittyvä analyytikko. |
Äskettäisiä epäsuoria merkkejä suhtautumisen muuttumisesta öljyn tulevaisuuteen ovat esimerkiksi öljy-yhtiö Chevronin laaja Will You Join Us -mainoskampanja ("energia tulee olemaan yksi tämän vuosisadan keskeisistä kysymyksistä", "helpon öljyn aika on ohi" [2]), BP:n sloganin muuttuminen muotoon "beyond petroleum" ja Neste Oilin panostaminen biodieseliin. Heinäkuussa 2005 Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush kehotti G8-maita siirtymään pois öljyn ja maakaasun käytöstä [3] ja maan kongressi päätti estää Kiinan valtion hallitsemaa CNOOC:tä ostamasta öljy-yhtiö Unocalia kansallisen turvallisuuden nimissä. Aihe oli esillä Uuden-Seelannin vaalikeskustelussa.
[muokkaa] Kritiikkiä
Harva kiistää fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden ja vaihtoehtoisten energianlähteiden tarpeen tulevaisuudessa. Sen sijaan kriitikot ovat sitä mieltä, että öljyhuippu ei tapahdu aivan lähiaikoina ja että tuotantokäyrä ei noudata aivan Hubbertin käyrää. Öljy-yhtiöiden ja -teollisuuden puhemiehet usein kiistävät Hubbertin teorian paikkansa pitävyyden.
Vuonna 1971 Hubbert ennusti käytettävissä olevien reservitietojen perusteella, että öljyhuippu tapahtuisi vuosien 1995 ja 2000 välillä. Tätä huippua ei tapahtunut ja malli onkin siksi kiistanalainen. Joidenkin puolustajien mukaan virhe johtui esimerkiksi 1970-luvun öljykriisistä, Persianlahden sodasta ja taantumista, jotka johtivat kulutuksen vähentymiseen. Eräät öljyanalyytikot, kuten Michael Lynch ovat sitä mieltä, että Hubbertin käyrässä oleva terävä huippu ei voi toteutua maailmanlaajuisesti.
Yhdysvaltain viranomaiset arvioivat, että maailmassa on tarpeeksi öljyä, jotta nykyiset öljyn tuotantoluvut säilyisivät vakaana ainakin 50–100 vuotta. Sen sijaan Saudi-Arabian öljyteollisuuden sisäpiirin edustaja sanoo, että Yhdysvaltain viranomaiset yliarvioivat vaarallisesti tulevaisuuden öljyvarojen riittävyyden. [4] Campbell väittää, että monien maiden viranomaisten arviot on virheellisesti laadittu. Eräänä esimerkkinä OPEC-maat liioittelevat öljyreservinsä, jotta saisivat paremmat kiintiöt öljynviennilleen ja vaiennettua sisäistä kritiikkiä. Väestönkasvu ja talouskasvu voivat lisätä energian kulutusta tulevaisuudessa.
Eräät kriitikot, kuten Leonardo Maugeri, osoittavat että Hubbertin teorian tukijat kuten Campbell ovat aiemmin ennustaneet maailman öljyhuipun tapahtuvan vuosina 1989 ja 1995. Nämä ennustukset on perusteltu saatavilla olevilla tiedoilla öljyvaroista. Maugeri on sitä mieltä, että arviot eivät ota huomioon epätavallisia öljyn lähteitä, kuten öljyhiekkaa. Vaikka näiden tuotantokustannukset ovat korkeat, ne tulevat laskemaan tulevaisuudessa paremman tekniikan ansiosta. Lisäksi hyödynnettävissä olevan öljyn määrä on viime vuosina ollut nousussa uuden tekniikan ansiosta ja tämä suunta säilynee. Maugerin mukaan nämä parannukset ovat toteutuneet pienillä investoinneilla.
Muut ovat myös tehneet ennustuksia öljyntuotannosta. Erään esimerkin mukaan tavanomaisen öljyn tuotantohuippu nähdään joskus vuosien 2020 ja 2050 välillä. Lisäksi tuotanto nousisi vielä vuoden 2020 jälkeen, mutta hitaasti ja epätyypillisiä öljyn lähteitä hyödynnettäisiin paremmin. Kansainvälisen IEA:n ja yhdysvaltalaisten EIA:n ja Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen ennusteita on arvosteltu liiasta optimistisuudesta, poliittisten tavoitteiden vaikutuksesta arvioiden tekoon ja aikaisemmista virhearvioista [5].
[muokkaa] Öljyhuipun seuraukset
Öljyhuipun seuraukset voivat olla merkittävät. Öljy ja fossiiliset polttoaineet ovat suurelta osin vastuussa teollisen vallankumouksen jälkeisestä talouskasvusta. Helmikuussa 2005 valmistunut raportti Peaking of world oil production: impacts, mitigation, & risk management [6] [7] [8] Yhdysvaltain energiaministeriölle esittää, että kyseessä on "ennennäkemätön riskienhallintaongelma", jonka kaltaista modernit teolliset yhteiskunnat eivät ole aikaisemmin joutuneet kohtaamaan. Raportin tekijät analysoivat seurauksia kolmen skenaarion avulla (ei toimenpiteitä ennen huippua, toimenpiteitä 10 tai 20 vuotta ennen huippua), joilla on vaihtelevia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Yleisesti käsitykset öljyhuipun seurauksista kuitenkin vaihtelevat.
[muokkaa] Katastrofi
Eräät epäilevät, että öljyntuotannon hiipuminen iskee rajusti länsimaiseen kulttuuriin ja nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan, jotka ovat hyvin riippuvaisia öljystä. Yli 90 prosenttia Yhdysvaltain liikenteestä on öljystä riippuvaista. Jotkut ennustavat, että tapahtuu malthusilainen katastrofi, kun öljyn tuotanto käy yhä hankalammaksi. Mitään muuta yhtä helposti tuotettavaa ja kuljetettavaa energianlähdettä ei tunneta.
1940-luvulta lähtien elintarvikkeiden tuotannon tehokkuus on kasvanut hyönteismyrkkyjen, lannoitteiden ja maatalouskoneiden ansiosta. Tätä on kutsuttu vihreäksi vallankumoukseksi. Tämän - ja esim. yleismaailmallisen lapsikuolleisuuden laskun - ansiosta väestö on kasvanut paljon viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Hyönteismyrkkyihin käytetään öljypohjaisia hiilivetyjä ja monissa maissa lannoiteteollisuus on riippuvainen sekä öljystä että maakaasusta. (Suomessa lannoiteteollisuuden energialähteenä toimii vesivoima.) Maatalouskoneet tarvitsevat myös öljyä. On arvioitu, että öljyn saatavuuden heikkeneminen johtaa nykyaikaisen maanviljelyksen romahdukseen ja elintarvikkeiden viennin taantumiseen, josta saattaa seurata jopa nälänhätää. Tällöin kyseessä voi olla liikakansoitus suhteessa energiavaroihin.
[muokkaa] Taantuma
Vaikka öljyntuotannon ehtyminen tapahtuisi hitaasti ja samalla pystyttäisiin sujuvasti siirtymään vaihtoehtoisiin energianlähteisiin, voi seurauksena olla korkeista energian hinnoista syntyvä taantuma tai lama. Talouden alamäillä ja öljyn hintapiikeillä on havaittu olevan yhteys aivan samoin kuin inflaatiolla ja öljyn korkeilla hinnoilla on havaittu olevan keskinäinen yhteys.
Taloustieteilijöiden mukaan maailman talous nykyään on kuitenkin vähemmän riippuvainen öljystä, kuin aikaisempien öljykriisien eli öljyn korkeiden hintojen aiheuttamien kriisien aikana. Usein arvellaan myös talouden taantuman tai laman olevan ohimenevä vaihe, jonka jälkeen tilanne palautuu takaisin entiselleen, kuten tapahtui 1970-luvun öljykriisin aikana.
1970-luvulla tapahtunut öljyn kysyntää pienempi tuotanto eli öljypula oli kuitenkin lyhytaikainen. Tulevaisuudessa öljyn tuotantomäärien pienentyessä öljyn hinta noussee jatkuvasti, eikä laske enää entiselle tasolleen. Eräänä vaihtoehtona on esitetty niin kutsuttu kuoppaisen tasanteen skenaario, jolloin muutamien vuosien aikana öljyn hinta, taloudelliset taantumat ja kasvun aika vaihtelevat ennen tuotannon lopullista vähenemistä. Talouskasvun perustuessa pitkälti edullisen energian varaan on varsin luultavaa, että öljyn hinnan pysytellessä korkealla tai sen noustessa jatkuvasti myös muu hintataso pysyy korkealla tai nousee sen mukana. Talouden taantuma tai lama voi olla, 1970-luvun öljykriisistä poiketen, pysyvä ilmiö, joka vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään.
[muokkaa] Biopolttoaineet
Öljyhuipun väistämättömyys on saanut Euroopan unionin tutkimaan unionilaajuisesti biopolttoaineiden mahdollisuutta fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Koska ottomoottoreita voidaan käyttää bensiinin ohella myös etanolilla ja metanolilla, dieselmoottoreita biodieselillä ilman laajamittaisia muutostöitä ja koska Euroopan unionissa on laajamittainen elintarvikkeiden ja alkoholijuomien ylituotanto-ongelma, siirtyminen moottoripolttoaineena maaöljypohjaisista polttoaineista biopolttoaineisiin vaikuttaa koko ajan houkuttelevammalta; ja raakaöljyn hinnan koko ajan noustessa myös entistä todennäköisemmältä.
Ruotsissa vuodesta 1997 lähtien kasvava osuus myydystä ottomoottorien polttoaineesta on E85:ttä, josta on 85% etanolia ja 15% moottoribensiiniä. Etanolin etuna on korkea oktaaniluku (96% väkiviinan oktaaniluku on noin 110), joten nakutuksenestoainetta ei tarvita käytettäessä etanolipohjaista polttoainetta. Agroetanol AB:n mukaan ruotsalaisen E85:n energiaekonomia on 170%, eli etanolituotannosta saadaan 70% enemmän energiaa kuin mitä sen tuotantoon kuluu. Moottoribensiinin energiaekonomia on vain noin 80%, sillä bensiinin valmistus raakaöljystä vie paljon energiaa. Dieselmoottorien polttoaineena voidaan käyttää lähes mitä tahansa triglyseridejä. Tavallisimmat biodieselit ovat puhdas rypsiöljy, soijaöljy, oliiviöljy, RME (rypsiöljy-metanoliesteri) sejä REE (rypsiöljy-etanoliesteri). Koska polttoainelaadun öljyn laatuvaatimukset ovat alhaisemmat kuin elintarvikelaadun, tuotanto on helpompaa. Toisaalta myös elintarviketeollisuuden sekä kotitalouksien ja ravintoloiden jäteöljy kelpaa mainiosti suodatuksen jälkeen moottoripolttoaineeksi.
[muokkaa] Kehitysmaat
Energiapula voi estää kehitysmaita koskaan saavuttamasta länsimaista elintasoa. Optimistit ovat kuitenkin eri mieltä, vaikka siirtymäkausi vaihtoehtoisiin energiamuotoihin voi aiheuttaa väliaikaisia ongelmia. Öljyn hinnan nousu vuosina 2004 ja 2005 on aiheuttanut monissa kehitysmaissa vakavia ongelmia esimerkiksi kuljetusten järjestämisessä ja lisännyt poliittista epävakautta.
[muokkaa] Uusi tekniikka
Uuden tekniikan avulla voidaan saada käyttöön uusia energianlähteitä, sekä saada entisistä enemmän irti. Suurinta osaa energiasta ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään. Esimerkiksi vain 10-20 prosenttia auringonvalosta pystytään muuttamaan sähköksi aurinkopaneeleissa, ja vain 35 prosenttia öljystä tavanomaisessa öljykentässä pystytään hyödyntämään. Uuden tekniikan avulla hyötysuhdetta voidaan parantaa. Monissa epätyypillisissä öljyissä energian hyötysuhde on negatiivinen, mutta uuden tekniikan avulla voidaan päästä voitolle.
Sitä vastoin jäljellä olevat fossiiliset polttoaineet voivat olla todella vaikeasti tavoitettavissa. Ne voivat olla syrjäisissä paikoissa, kuten syvällä merenpohjassa tai Etelämantereella. Ne voivat olla huonompaa, vaikeasti jalostettavaa laatua.
Molemmat seikat voivat vaikuttaa öljyn hintaan, jolloin ennustamisesta tulee hankalaa. Loppujen lopuksi uusi teknologia ei voi estää öljyntuotantoa hiipumasta, sillä öljy on rajallinen luonnonvara. Uusi tekniikka saattaa siirtää öljyhuippua kauemmaksi tulevaisuuteen, mutta toisaalta myös lisätä tuotantoa ja entisestään nopeuttaa öljyntuotannon vähenemiskehitystä. Kehittyneen tekniikan käyttö johtaa usein nopeampaan tuotannon putoamiseen: pudotus on ollut yksittäisten kenttien kohdalla jopa yli 15 prosenttia vuodessa. Ylituotanto voi johtaa kentän vahingoittumiseen ja nopeaan romahdukseen.
[muokkaa] Markkinaratkaisu
Markkinaratkaisu on käsitys, jonka mukaan nousevat öljyn hinnat kiihdyttävät vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä ja tehostavat öljyteollisuutta. Hupenevat energiavarat aiheuttavat kuitenkin haasteen tuotekehitykselle, koska sekin on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Kriitikot epäilevät, että jos energian hinta nousee, tuotekehityksen kustannukset nousevat myös. Kriitikot epäilevät myös, että niukkuushyödykkeen jättäminen markkinoiden armoille johtaa väistämättä keinotteluun ja lopulta hintojen nopean nousun kierteeseen, kuten Kalifornian sähkökriisissä 2000-luvun alussa.
Energiaa voidaan säästää monin tavoin, jos hinnat nousevat riittävästi. Suuri osa öljystä kuluu nykyisin kuljetusten hoitamiseen maanteitse. Kallis öljy saattaa suosia laiva- ja rautatieliikennettä kuljetusten hoidossa, sillä ne voivat olla moninkertaisesti energiatehokkaampia.
[muokkaa] Ilmastonmuutos
- Pääartikkeli: Ilmastonmuutos
Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, polttamisessa syntyy muun muassa hiilidioksidipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Onkin kysytty, voidaanko kaikkia tunnettuja öljyvaroja käyttää, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista, jos se johtaa katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen. Öljyhuippu saattaa pakottaa vähentämään maaöljyn käytöstä syntyviä päästöjä, mutta siirtymisellä öljystä esimerkiksi laajempaan kivihiilen käyttöön on entistä pahempia seurauksia ympäristölle.
[muokkaa] Vaihtoehtoiset energiamuodot
- Pääartikkeli: Vaihtoehtoiset energiamuodot
Jos ja kun tavanomaiset öljyvarat alkavat huveta, vaihtoehtoiset energiamuodot voivat täyttää maailman energiatarpeet. Näitä ovat esimerkiksi öljyhiekka, valasöljy, bitumi, maakaasu, hiili, ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima, vesivoima, vuorovesivoima, maalämpö, biodiesel ja etanoli.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Seuraavat linkit ovat valtaosin englanninkielisiä. Valitettavasti suomenkielistä materiaalia on niukasti saatavilla.
[muokkaa] Aiheeseen liittyvää lukemista
- Paul Roberts, Kun öljy loppuu: uuden energiatalouden vaihtoehdot, Edita, 2006, ISBN 9513745759
- M. King Hubbert, "Energy from Fossil Fuels", Science, vol. 109, pp. 103-109, February 4, 1949
- Kenneth S. Deffeyes, Beyond Oil: The View from Hubbert's Peak, Hill & Wang, 2005, ISBN 0809029561
- Richard Heinberg, The Party's Over: Oil, War and the Fate of Industrial Societies, Clairview, 2003, ISBN 1902636457
- Richard Heinberg, Powerdown: Options and actions for a post-carbon world, Clairview, 2004, ISBN 1902636635
- Matthew R. Simmons, Twilight in the Desert: The Coming Saudi Oil Shock and the World Economy, Wiley, 2005, ISBN 047173876X
[muokkaa] Aiheeseen liittyvä dokumenttifilmi
- "The End of Suburbia: Oil Depletion and the Collapse of the American Dream", 2004, IMDB-linkki
[muokkaa] Hubbertin teorian kannattajia
- Energy Bulletin Öljyhuipun uutisia.
- peakoil.com Uutisia öljyhuippuun liittyen. Sisältää myös keskustelupalstan jonka kirjoittajista suurin osa kannattaa Hubbertin teoriaa.
- ASPO, Association for the Study of Peak Oil & Gas ASPO-yhdistyksen kotisivu, joka on mainittu tässä artikkelissa.
- The Oil Drum Uutisia, artikkeleita ja keskustelua öljyhuippuun liittyvistä kysymyksistä.
- Life After The Oil Crash Matt Savinarin nettisivu, jossa povataan nykyisen elämäntavan loppua öljyhuipun takia.
- Wolf at the Door Englanninkielinen tietopaketti öljyhuipusta.
- Die Off Eräs internetin ensimmäisistä sivuista, jossa on otettu öljyhuippu esille.
- From the Wilderness Puidaan enimmäkseen maailmanpolitiikkaa, mutta öljyhuippu on myös esillä.
- Global Public Media Öljyhuippuun liittyviä video- ja äänitiedostoja ladattavaksi tietokoneelle.
[muokkaa] Hubbertin teorian arvostelua
- The New Pessimism about Petroleum Resources: Debunking the Hubbert Model (and Hubbert Modelers)
- The end of the age of oil?
- Known Saudi Arabian Oil Reserves Tripled
- Peak production in the news again
- The global energy outlook for the 21sth century
- International Energy Agency press release
- Oil shale back in the picture
[muokkaa] Artikkeleita tiedotusvälineissä
- Talouselämä: "King Hubbertin haamu ja huippukallis öljy"
- Turun Sanomat: "Öljyajan loppu häämöttää"
- YLE: "Öljy ja elämänmuotomme", "Öljyntuotanto kääntyy laskuun"
- Voima-lehti: "Näkymä Hubbertin huipulta", "Takaisin kivikaudelle","Moottorin yskä"
- The New York Times: "The breaking point"
- BBC: "Is the world's oil running out fast?", "'Peak oil' enters mainstream debate"
- The Guardian: "The end of oil is closer than you think"
- The Independent: "The twilight zone"
- CNN: "Oil: Is the end at hand?"
[muokkaa] Viitteet
- Bentley, R.W. (2002). Global oil & gas depletion: an overview. Energy Policy 30, 189–205
- Greene, D.L. & J.L. Hopson. (2003). Running Out of and Into Oil: Analyzing Global Depletion and Transition Through 2050 ORNL/TM-2003/259, Oak Ridge National Laboratory, Oak Ridge, Tennessee, Octobe
- Economists Challenge Causal Link Between Oil Shocks And Recessions (August 30, 2004). Middle East Economic Survey VOL. XLVII No 35
- Maugeri, Leonardo (2004). Oil: Never Cry Wolf--Why the Petroleum Age Is Far from over. Science 304, 1114-1115
