Persianlahden sota

Wikipedia

Persianlahden sodan joukkojen liikkeet

Patriot-ohjustentorjuntajärjestelmää käytettiin irakilaisia Scud-ohjuksia vastaan

Brittijoukkoja Persianlahden sodassa tammikuussa 1991

Persianlahden sota eli operaatio "Desert Storm" (Aavikkomyrsky), käytiin Irakin ja Yhdysvaltojen johtaman koalition välillä vuonna 1991. Sodan syynä oli Irakin invaasio Kuwaitiin, joka alkoi 2. elokuuta 1990.

[muokkaa] Tausta

Irakin hyökkäys johti välittömästi YK:n turvallisuusneuvoston vaatimukseen Irakin joukkojen vetäytymiseksi ja Irakia vastaan asetettuihin talouspakotteisiin. USA ryhtyi myös pikaisesti lähettämään joukkoja Persianlahden alueelle, ilmoittaen aluksi joukkojen tehtäväksi Saudi-Arabian puolustamisen. USA kokosi kuitenkin seuraavien kuukausien aikana 34 maan liittouman Irakia vastaan ja siirsi Persianlahdelle yhteensä n. 500 000 sotilasta. 12. tammikuuta 1991 USA:n kongressi antoi presidentille valtuudet sotilaallisen voiman käyttöön Irakin ajamiseksi Kuwaitista.

[muokkaa] Ilmasota

Koalitio käynnisti Saddam Husseinin häätämiseksi Kuwaitista massiivisen ilmapommituksen 17. tammikuuta 1991. Pommituksiin käytettiin risteilyohjuksia, rypälepommeja ja täsmäpommeja. Täsmäiskujen yleisyyden takia sotaa voi kutsua ensimmäiseksi hi-tech-sodaksi. Ilmapommitusten tehtävä oli musertaa Irakin armeijan komentorakenne, ilmapuolustus ja taistelumoraali. Hyökkäyksiä tehtiin sotilaskohteiden lisäksi myös siviilikohteiden, kuten voimalaitosten, siltojen ja vesilaitosten, kimppuun.

Yhdysvaltain ilmavoimien F-16A-, F-15C- ja F-15E-koneita lentää palavien öljylähteiden yllä Persianlahden sodassa

[muokkaa] Maasota

Helmikuun 24. USA:n johtama liittouma käynnisti maahyökkäyksen, joka kukisti ilmaiskujen nujertaman Irakin armeijan varsin helposti ja ajoi sen pakosalle Kuwaitista. Vetäytyessään Irakin armeija tuhosi ja ryösti omaisuutta Kuwaitista, sytytti lukuisia öljylähteitä tuleen ja laski öljyä Persianlahteen. Valtava pakenevien irakilaisten autosaattue joutui koalition pommitusten uhriksi ja se tunnettiinkin taistelulentäjien keskuudessa nimellä "kuoleman moottoritie" ('the highway of death'). Helmikuun 27. liittouman joukot ilmoittivat vapauttaneensa Kuwaitin ja 28. helmikuuta USA julisti sata tuntia kestäneen maasodan päätteeksi tulitauon.

[muokkaa] Sotaa seuranneet kapinat

Persianlahden sodan jälkimainingeissa Irakin eteläosan shiiamuslimit ja pohjoisosan kurdit nousivat kapinaan olettaen saavansa tukea Yhdysvalloilta. Koska sitä ei tullut, Saddamin hallinto murskasi kapinan verisesti ja surmasi samalla kymmeniä tuhansia ihmisiä. Saddamin hallinnon kukistaminen sai odottaa vuoteen 2003 ja Irakin sotaan.

[muokkaa] Tappiot

Arviot Irakin armeijan menetyksistä vaihtelevat 20 000 ja 100 000 kuolleen välillä. Haavoittuneiden määrä on korkeimmillaan arvioitu 300 000:ksi, mutta todellinen luku lienee huomattavasti alempi. Irakin hallituksen ilmoituksen mukaan pommituksissa kuoli 2 300 irakilaista siviiliä.

USA:n johtama liittouman tappiot olivat virallisen ilmoituksensa mukaan 378 kuollutta ja 1000 haavoittunutta. Sodan jälkeisinä vuosina tuhannet Persianlahden sodan veteraanit ovat kärsineet Persianlahden syndroomasta, jonka syyksi on epäilty mm. altistumista kemiallisille aseille, käytettyjä köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia ja sotilaille annettuja pernaruttorokotteita. Persianlahden syndrooman syyt ja olemassaolo ovat yhä kiistanalaisia.