Tsaari
Wikipedia
Tsaari johtuu sanana latinan termistä caesar. Venäjän hallitsijalle arvonimi otettiin Bysantista sen jälkeen, kun Venäjä julistautui kolmanneksi Roomaksi ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.
Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "keisari"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa Euroopan kielissä latinan kantasanasta "imperator" johdettua sanaa.
Pietari I laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä nousi suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri julistettiin Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi (Vserossijski Imperator). Arvonimi "tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän, vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä, kun taas venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari.
Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisarina Pietari Suuren jälkeen, koska juuri Pietari liitti Venäjän länsimaisuuteen ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallista mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta "keisari"- ja "tsaari"-termien välillä ei käytännössä ollut eroa.
