Ruokatorvi
Wikipedia
Ruokatorvi (kr. oisophagos, lat. oesophagus) on ruoansulatuselimistön osa, jota pitkin syöty ruoka kulkee suusta mahalaukkuun. Se on muodostunut kerrostuneesta lieriöepiteelistä ja sen lihaskerros on noin puoleen väliin asti poikkijuovaista, mutta vaihtuu sen jälkeen sileäksi lihaskudokseksi. Ruokapala kulkeekin ruokatorvessa automaattisesti ruokatorven peristaltiikan avulla. Ruokatorvi sijaitsee keuhkojen välikarsinassa henkitorven takana.
[muokkaa] Ruokatorven rakenne
Ruokatorven sisin kerros on limakalvo, jonka alla ovat limakalvon lihaskerros ja limakalvonalaiskerros. Limakalvon lihaskerros mahdollistaa limakalvon poimujen liikkeet. Seuraavana kerroksena on lihaskerros, joka koostuu rengasmaisesta ja pitkittäisestä lihaskerroksesta. Ruokatorven lihaskerroksia hermottaa autonominen hermosto, jonka kaksi hermopunosta sijaitsevat ruuansulatuskanavan seinämässä. Toinen hermopunos on limakalvonalaiskerroksesssa ja se hermottaa limakalvon lihaskerrosta, toinen taas sijaitsee pitkittäisen ja rengasmaisen lihaskerroksen välissä. Autonomisia hermoja ei kuitenkaan ole ruokatorven yläosassa, jossa on poikkijuovaista lihaskudosta.
Ruokatorvessa on kaksi ruokatorven sulkijaa. Ruokatorven ylempi sulkijalihas sijaitsee nielun ja ruokatorven liittymäkohdassa. Se on pikkijuovaista lihaskudosta ja se estää hengitysilmaa kulkeutumasta mahalaukkuun. Alempi ruokatorven sulkijalihas on sileää lihaskudosta ja sijaitsee pallean kohdalla. Alempi sulkijalihas estää happamaa mahan sisältöä nousemasta ruokatorveen. Molemmat ruokatorven sulkijalihakset ovat suurimman osan ajasta kiinni ja ne aukeavat vain nielemisen ajaksi. Alemman sulkijalihaksen häiriöt huomataan muun muassa röyhtäyksessä, jolloin hapanta ruokasulaa pääsekin takaisin ruokatorveen.
| Ruoansulatuselimistö |
| Suu - Nielu - Kupu - Ruokatorvi - Mahalaukku - Haima - Sappirakko - Maksa - Ohutsuoli - Paksusuoli - Pohjukaissuoli - Peräsuoli - Peräaukko |
