Ebooks, Audobooks and Classical Music from Liber Liber
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z





Web - Amazon

We provide Linux to the World


We support WINRAR [What is this] - [Download .exe file(s) for Windows]

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
SITEMAP
Audiobooks by Valerio Di Stefano: Single Download - Complete Download [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Alphabetical Download  [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Download Instructions

Make a donation: IBAN: IT36M0708677020000000008016 - BIC/SWIFT:  ICRAITRRU60 - VALERIO DI STEFANO or
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Piano – Wikipedia

Piano

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee soitinta. Elokuvasta katso artikkeli Piano (elokuva)
Pianon koneisto
Suurenna
Pianon koneisto

Piano on mekaaninen kosketinsoitin, joka synnyttää ääntä pianon vasaroiden iskeytyessä pianon sisälle viritettyihin metallikieliin. Se on saanut alkunsa todennäköisesti alkeellisesta harpusta ja kehittyi siitä lähelle nykyistä muotoansa 1709, jolloin Scipione Maffei kirjoitti artikkelin Bartolomeo Christoforin (16551732) tuottamista soittimista, jotka ovat melko lähellä nykyistä pianoa. Christofor kuitenkin lopetti noiden soittimien valmistamisen kiinnostuksen puutteen vuoksi. Muusikot eivät olleet valmiita luopumaan tuolloin suositusta cembalosta, mutta pian piano syrjäytti edeltäjänsä. Cembalon lisäksi pianon edeltäjiä on mm. klavikordi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Pianon kaltaiset soittimet

Pierre-Auguste Renoirin maalaus Kaksi tyttöä pianon ääressä (1892-1893)
Suurenna
Pierre-Auguste Renoirin maalaus Kaksi tyttöä pianon ääressä (1892-1893)

Flyygeli on pianonkaltainen soitin, joka pianosta poiketen on lappeellaan. Erotuksena flyygelistä pystymallista pianoa on alettu kutsua pystypianoksi.

Flyygelissä vasarat ja värähtelevät kielet ovat vaakatasossa, kun taas pystypianossa ne ovat pystysuunnassa. Flyygelit ovat yleensä kalliimpia ja isompia kuin pystypianot, ja niissä on isompi kaikupohja, minkä ansiosta ääni on täyteläisempi.

Sittemmin piano on noussut suureen suosioon ympäri maailmaa, ja nykyään akustisen pianon rinnalle ovat nousseet digitaaliset pianot ja syntetisaattorit (aiemmin sähköpianot). Digitaalipiano on yleensä kevyempirakenteinen kuin akustinen piano, ja sen pianoa jäljittelevä ääni tuotetaan elektronisesti. Syntetisaattorit taas usein jäljittelevät useiden soittimien ääniä pianon ohella. Ääni tuotetaan niin ikään elektronisesti.

[muokkaa] Tekniikka

Tavallisen pianon ääniala on tavallisesti 7 oktaavia, ja koskettimia on tavallisesti 88. Koskettimia painettaessa pianon koneiston vasara iskee viritettyihin kieliin/kieleen, jotka värähtelevät sille viritetyllä sävelellä niin kauan kuin kosketin pysyy painettuna.

[muokkaa] Pedaalit

  • Kaikupedaali on kaikista oikeanpuoleisin pedaali. Sitä kutsutaan usein myös vain pedaaliksi, ja sen tarkoituksena on estää vaimentimia hiljentämästä värähteleviä kieliä, kun se on painettu alas. Kaiun avulla nuotteja voidaan sitoa silloinkin, kun se ei olisi soittoteknisesti mahdollista. Kaiku saa äänen myös kuulostamaan täyteläisemmältä. Nuoteissa on usein merkitty, milloin kaikupedaali pitää painaa alas ja vapauttaa.
  • Hiljennyspedaali (una corda –pedaali) on vasemmanpuoleinen pedaali. Se siirtää pystypianossa vasaroita lähemmäksi kieliä, ja vasaran lyönti ei saa niin paljon iskuvoimaa, jolloin ääni on hiljaisempi. Flyygelissä hiljennyspedaali siirtää pianokoneistoa hiukan sivulle, minkä takia vasarat osuvat vain kahdelle kielelle kolmen sijasta. Tämä hiljentää ääntä ja muuttaa äänen laatua.
  • Sostenuto-pedaali on keskimmäinen pedaali, ja sitä ei yleensä ole halvoissa pianoissa. Se kehitettiin viimeisimpänä. Sostenutopedaali pitää alaspainettujen koskettimien vaimentimet irti kielistä, vaikka koskettimet vapautetaan.

Monissa pystypianoissa sostenuto-pedaalin tilalla on ala-asentoon lukittuva harjoituspedaali, joka alaspainettuna laskee huopakaistaleen vasaroiden ja kielien väliin.

[muokkaa] Ylläpito

Piano täytyy virittää säännöllisesti yksi tai kaksi kertaa vuodessa, mutta viritystarve riippuu paljon olosuhteista. Kosteudenvaihtelut ovat yksi epävireyden aiheuttajista. Virittämättä jättämisen ei kuitenkaan tiedetä vahingoittavan pianoa.

Liiallinen yhtäjaksoinen kosteus on vaarallista pianolle, ja se voi johtaa vaimentuneeseen äänenlaatuun sekä kielten ruostumiseen. Myös liiallinen kuivuus ja kuumuus on haitallista, joten pianoa ei saa sijoittaa liian lähelle lämpöpatteria. Pöly ei ole vain huonoksi ulkonäölle, vaan sen kasautuessa koneistoon se huonontaa äänenlaatua. Suora auringonvalo on myös haitallista, ja siksi pianoa ei kannata asettaa suoraan ikkunan eteen.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta piano.
Our "Network":

Project Gutenberg
https://gutenberg.classicistranieri.com

Encyclopaedia Britannica 1911
https://encyclopaediabritannica.classicistranieri.com

Librivox Audiobooks
https://librivox.classicistranieri.com

Linux Distributions
https://old.classicistranieri.com

Magnatune (MP3 Music)
https://magnatune.classicistranieri.com

Static Wikipedia (June 2008)
https://wikipedia.classicistranieri.com

Static Wikipedia (March 2008)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com/mar2008/

Static Wikipedia (2007)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com

Static Wikipedia (2006)
https://wikipedia2006.classicistranieri.com

Liber Liber
https://liberliber.classicistranieri.com

ZIM Files for Kiwix
https://zim.classicistranieri.com


Other Websites:

Bach - Goldberg Variations
https://www.goldbergvariations.org

Lazarillo de Tormes
https://www.lazarillodetormes.org

Madame Bovary
https://www.madamebovary.org

Il Fu Mattia Pascal
https://www.mattiapascal.it

The Voice in the Desert
https://www.thevoiceinthedesert.org

Confessione d'un amore fascista
https://www.amorefascista.it

Malinverno
https://www.malinverno.org

Debito formativo
https://www.debitoformativo.it

Adina Spire
https://www.adinaspire.com