Sähköpiano

Wikipedia

Sähköpiano on sähkömekaaninen kosketinsoitin, joka oli suosionsa huipulla 1960- ja 1970-luvuilla.

Varhaisimmat sähköpianot kehitettiin 1920-luvun lopussa. Aikansa tunnetuimpia pioneereja oli Bechsteinin pianotehdas, jonka ensimmäinen sähköpianomalli ilmestyi vuonna 1929.

Useat sähköpianomallit tehtiin akustisen pianon helposti siirreltäväksi korvikkeeksi lavakäyttöön. Koska yhteen sähköpianoon voitiin yhdistää useampia kuulokkeita, se sopi hyvin myös tietynlaiseen opetuskäyttöön. Sähköpiano muuttui aikojen saatossa akustisen pianon korvaajasta omaksi soittimekseen. Tunnetuimpia sähköpianomalleja olivat Rhodes piano ja Hohner Clavinet, joissa on molemmissa oma persoonallinen soundinsa. Sähköpianoa käytettiin laajalti erilaisissa populaarimusiikin tyyleissä. Monet Jazz -musikot hyödynsivät soitinta niin ikään laajasti. Clavinet -malleja käytettiin taas usein komppikitaralle ja bassolle tyypillisissä tehtävissä perkussiivisten riffien luomiseen erityisesti afroamerikkalaisessa musiikissa. Sähköpianojen soundi vaihteli aikojen saatossa. 1950-luvun useimmat mallit käyttivät kirkkaampaa, helmeilevää soundia kun taas pehmeämpi vibrafonia muistuttava ääni tuli vallitsevaksi 1960- ja 1970-luvuille (edellä mainitun Clavinet -soundin ohella).

Sähköpiano ei ole syntetisaattorin tapaan elektroninen vaan sen teknologia on sähkömekaanista eli selvästi alkeellisempaa. Eri sähköpianomalleissa käytetään varsin erilaisia tapoja muodostaa ääntä. Monissa malleissa on akustisen pianon tapaan vasaroita, jotka takovat jousia. Näiden jousien värähtely muunnetaan äänirasioilla sähköiseksi signaaliksi. Wurlitzer -malleissa taas on vasaran aktivoimia metallisia pillejä, jotka muodostavat niiden viereen asetettujen metallilevyjen kanssa elektrostaattisen äänirasiakoneiston. Fender Rhodesissa on pienet sähkömagneettisilla äänirasioilla varustetut vasarat osuvat eräänlaisiin "äänirautoihin" (eivät muistuta perinteistä äänirautaa), jotka on valmistettu teräsjohdoista. Niissä on terästanko, joka resonoi ja lisää kaikua.

Sähköpianoita ei ole tehty enää 1980-luvun jälkeen. Akustista pianoa tarkasti jäljitteleviä nykyaikaisia kosketinsoittimia kutsutaan digitaalipianoiksi. Sähköpiano jäi syntetisaattoreiden jalkoihin, eikä sähköpiano kuulunut tuon vuosikymmenen "kasarisoundiin". Sähköpianon soundi on kuitenkin jäänyt elämään. Se löytyy vaihtoehtoisena soitinäänenä useimmista kosketinsoittimista ja on mukana soitinäänien general midi standardissa.