Philip K. Dick

Wikipedia

Philip Kindred Dick (16. joulukuuta 1928 – 2. maaliskuuta 1982) oli amerikkalainen tieteiskirjailija. Dickin teokset ovat nousseet vasta hänen kuolemansa jälkeen alan suosituimpien joukkoon ja monesta hänen kirjastaan on tehty elokuvia.

Sisällysluettelo

1 Lapsuus
2 Myöhemmät vaiheet
3 Kirjat
4 Dickin näyt
5 Kirjoja
6 Elokuvia

[muokkaa] Lapsuus

Philip K. Dick syntyi Chicagossa. Hänellä oli kaksoissisar Jane, joka kuoli kuitenkin viiden viikon ikäisenä. Perhe muutti pian Kaliforniaan. Dickin vanhemmat erosivat pian ja hän jatkoi äitinsä hoivissa ensin Washington D.C.:ssä ja uudelleen San Francisconlahden alueella.

[muokkaa] Myöhemmät vaiheet

Dick opiskeli jonkin aikaa Kalifornian yliopistossa (University of California), Berkeleyssä. Hän työskenteli levykaupassa 1948-1952 ja isännöi tiettävästi klassisen musiikin radio-ohjelmaa ennen kun julkaisi ensimmäisen novellinsa vuonna 1952.

Dick oli neljään kertaan naimisissa ja hänellä on 1960 syntynyt tytär.

Dick kuoli aivohalvaukseen vuonna 1982, neljä kuukautta ennen hänen kirjaansa löyhästi perustuvan Blade Runner -elokuvan ensi-iltaa. Hän ehti nähdä elokuvan, ja kuvaili sen maailmaa juuri sellaiseksi kuin oli sen kuvitellutkin.

[muokkaa] Kirjat

Philip K Dickin tuotantoon kuuluu 44 julkaistua kirjaa. Lisäksi suuren osan hänen kirjoituksistaan ja novelleistaan julkaisivat aikakauslehdet. Kirjailijana hän oli muiden tieteiskirjailijoiden suuresti arvostama, mutta tuli suurempaan suosioon vasta kuolemansa jälkeen. Hänen kirjojaan julkaisivat tieteiskirjallisuuden erikoiskustantamot, jotka maksoivat kirjailijoille huonosti. Dick ei ollut hyvä keksimään nimiä kirjoilleen, vaan ne keksi useimmiten kustannustoimittaja.

Ensimmäisen romaaninsa Solar Lottery, Dick julkaisi vuonna 1955. Vuonna 1963 hän voitti Hugo-palkinnon kirjastaan Oraakkelin kirja (The Man in the High Castle), joka käsittelee vaihtoehtoista todellisuutta, jossa Amerikka on Akselivaltojen hallussa.

Flow My Tears, The Policeman Said voitti parhaan romaanin John W. Campbell Memorial Award -palkinnon 1975. Se kertoo tv-julkkiksesta, joka herää eräänä päivänä toisesta todellisuudesta, jossa hän on täysin tuntematon, vailla henkilöllisyyttä.

Dickin kirjoissa toistuu usein toisen todellisuuden teema (filmatisoinneista esim. Truman Show) sekä todellisuuden ja mielikuvituksen epäselvä raja (esim. Total Recall). Hän kyseenalaistaa teoksissaan näkyvän maailman, ja arkipäiväinen olemassaolo paljastuu usein surrealistisesti joksikin muuksi kuin miltä se näyttää. Useissa teoksissa sivutaan virtuaalisessa todellisuudessa elämistä. Hänen kirjojensa sankarit ovat usein tavallisia työtätekeviä ihmisiä, eivät eliittiä.

Hänen kirjansa Ubik oli Time Magazinen 2005 julkaiseman 100 parhaan englannin kielellä vuoden 1923 julkaistun teoksen listalla. Tämä on myös ainut hänen kirjoistaan, josta hän itse laati elokuvakäsikirjoituksen. Elokuvaa ei kuitenkaan tehty.

[muokkaa] Dickin näyt

Vuoden 1974 helmi-maaliskuussa Dick näki sarjan outoja näkyjä ollessaan leikkauksen jäljiltä kipulääkityksessä. Dick kuvasi näkyjään laser-säteiksi, geometrisiksi kuvioiksi, lyhyiksi vilauksiksi Jeesuksesta ja antiikin Roomasta. Näkyjen jatkuessa Dick väitti, että hän eli rinnakkaiselämää Thomas-nimisenä antiikin kristittynä, jota roomalaiset vainosivat. Vaikka Dick käytti huumeita (mm. LSD:tä), hän ei uskonut, että näyt olisivat niiden aikaansaannosta. Dick päätteli, että jokin jumalallinen olento oli ottanut häneen yhteyttä. Olentoa Dick kutsui yleensä Zebraksi, Jumalaksi mutta yleensä nimellä VALIS. VALIS tuli sanoista Vast Active Living Intelligent System (valtava aktiivinen elävä älykäs järjestelmä). Dick käytti tätä nimeä myöhemmin yhden romaaninsa nimenä. Myöhemmin hän arveli, että VALIS olisi satelliitti, joka kommunikoi maapallon ihmisten kanssa jonkinlaisilla säteillä. Dick käytti loput elämästään yrittäen saada selvyyttä tapahtuneeseen. Hän kirjoitti 8000-sivuisen kirjan, jota hän kutsui nimellä Exegesis. Dickille oli aiemmin diagnosoitu skitsofrenia. Hänen skitsofreniansa paheni ajan myötä, ja hän alkoi uskoa maailman yhä olevan jonkinlaista Rooman valtakunnan jatkumoa - "An Empire Never Ended", joka nimitys tulee hänen nuorena näkemästään toistuvasta unesta. Unessa tämä oli aikakauslehtiartikkelin nimi, joka sisältää ratkaisevan maailmanselityksen. Uni loppui aina ennen oikean lehden löytymistä, ja uneen liityi ajatus siitä, että artikkelin lukeminen olisi johtanut hulluuteen.

[muokkaa] Kirjoja

Solar Lottery (1955)
Maailma jonka Jones teki (The World Jones Made 1956)
The Man Who Japed (1956)
Jumalan kahdeksan sormea (Eye in the Sky 1957)
The Cosmic Puppets
On aika sijoiltaan (Time Out of Joint 1959)
Dr. Futurity (1960)
Vulcan's Hammer
Oraakkelin kirja (The Man in the High Castle 1962)
The Game-Players of Titan (1963)
Mars on meidän (Martian Time-Slip 1964)
Simulantit (The Simulacra 1964)
Lies, Inc. (Lies, Inc. 1964)
Clans of the Alphane Moon
The Penultimate Truth
Palmer Eldrich - kolmesti merkitty mies (The Three Stigmata of Palmer Eldritch 1965)
Dr. Bloodmoney, or How We Got Along After the Bomb
The Crack in Space (1966)
Varro vain viime vuotta (Now Wait for Last Year)
The Unteleported Man
Haudasta kohtuun (Counter-Clock World 1967)
The Zap Gun
The Ganymede Takeover (Ray Nelsonin kanssa)
Palkkionmetsästäjä (Do Androids Dream of Electric Sheep? 1968)
Ubik (1969)
Ruukunkorjaaja (Galactic Pot-Healer)
Maze of Death (1970)
Our Friends from Frolix 8
Rakennamme sinut (We Can Build You 1972)
Anna kyynelten tulla, pyysi poliisi (Flow My Tears, The Policeman Said 1974)
Confessions of a Crap Artist (1975)
Deus Irae (Roger Zelaznyn kanssa) (1976)
Hämärän vartija (A Scanner Darkly (1977)
Valis (Valis1981)
Jumalan pojan paluu (The Divine Invasion)
Timothy Archerin sielunvaellus (The Transmigration of Timothy Archer (1982)
The Man Whose Teeth Were All Exactly Alike
Radio Free Albemuth (1985)
Puttering About in a Small Land
In Milton Lumky Territory
Humpty Dumpty in Oakland (1986)
Mary and the Giant (1987)
The Broken Bubble (1988)
Nick and the Glimmung (lapsille)
Gather Yourselves Together (1994)

[muokkaa] Elokuvia

Dickin teoksiin perustuvista elokuvista tunnetuin on varmasti Ridley Scottin Blade Runner. Jotkin filmatisoinneista ovat suhteellisen uskollisia kirjoille, toisinaan elokuvat perustuvat kirjoihin vain löyhästi. Dickin teoksissa ei ole väkivaltaa; elokuvien väkivaltaiset kohtaukset ja suuri osa toimintakohtauksista on lisätty juoneen käsikirjoitusvaiheessa.

Palkkionmetsästäjä (Do Androids Dream of Electric Sheep?) - Blade Runner (1982)
We Can Remember It For You Wholesale (novelli) - Total Recall (1990)
Second Variety (novelli) - Screamers (1995)
On aika sijoiltaan (Time out of Joint) - Truman Show (1998)
Impostor (novelli) - Impostor (2000)
Minority Report (novelli) - Minority Report (2002)
Paycheck (novelli) - Paycheck (2003)
Hämärän vartija - A Scanner Darkly (2006)
The Golden Man (novelli) - Next (ensi-iltaan syksyllä 2007)