Elohopea
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Elohopea | ||||
| Tunnus | Hg | ||||
| Järjestysluku | 80 | ||||
| Luokka | Metalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 12, siirtymäalkuaineet | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | (n. 20°C) 13.534×103 kg/m3 | ||||
| Väri | Hopeanvalkea | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | Esihistoria, Tuntematon | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 200,59 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 150 (171) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 149 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 155 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +I, +II | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Neste | ||||
| Sulamispiste | 234,25 K (−38,9 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 629,85 K (356,7 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 296 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 11,7 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 1451,4 m/s 20oC K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,9 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,140 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 10,3 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Elohopea (lat. hydrargyrum hopeanvalkea) on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Hg, järjestysluku 80 ja CAS-numero 7439-97-6. Elohopean atomimassa on 200,59 atomimassayksikköä (7 pysyvää isotooppia), tiheys 13,595 g/cm3, sulamispiste −38,9 °C, kiehumispiste 356,9 °C ja CAS-numero 7439-97-6. Elohopea on huoneenlämmössä nestemäinen.
Elohopea muodostaa muiden metallien kanssa seoksia, joita kutsutaan amalgaameiksi. Termiä käytetään myös hopeanvärisistä hammaspaikoista (amalgaamipaikat), joiden materiaali sisältää 50 % elohopeaa.
Elohopeahöyry ja elohopean hapettuneet muodot (suolat ja elohopeaa sisältävät orgaaniset yhdisteet) ovat erittäin myrkyllisiä ja aiheuttavat elohopeamyrkytyksen. Elohopea kertyy keskushermostoon ja rasvakudokseen. Orgaanista elohopeayhdistettä tiomersaalia käytetään mm. rokotteiden valmistuksessa ja säilöntäaineena sekä piilolinssinesteissä. Elohopeaa käytetään loistelampuissa ja sitä on käytetty aikaisemmin myös lämpömittareissa.
Elohopeayhdistettä käytettiin 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin huopahattujen teossa. Käytöstä seurasi laajalti elohopeamyrkytystä hatuntekijöiden joukossa. Arvellaan, että myrkytysoireet kuten unettomuus, dementia, hallusinaatiot ja henkinen tasapainottomuus ovat synnyttäneet Lewis Carrollin teoksesta Liisan seikkailut ihmemaassa tutun sanonnan "hullu kuin hatuntekijä".
Merkittävin elohopealähde ihmisravinnossa on kalaöljy. Metyylielohopeaa (CH3Hg) syntyy saastuneiden vesistöjen pohjissa.
Elohopeaa käytetään myös kaivostoiminnassa - malmin kulta tai hopea liukenevat elohopeaan muodostaen amalgaamin, jota kuumennetaan, jolloin elohopea höyrystyy pois ja jäljelle jää kulta tai hopea.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Terveyssuosituksia
Elohopean myrkyllisyyden vuoksi sen käyttöä eri tarkoituksiin on selvitetty ja annettu suosituksia elohopea-altistuksen vähentämiseksi. Esimerkiksi kalan syöntiä koskien on annettu suosituksia siitä, minkä verran elohopeaa sisältävää kalaa tulee enimmillään syödä ja rokotusten säilöntäaineena käytettyä elohopeaa on huomattavasti vähennetty.
