Valmet

Wikipedia

Valmet Oy oli suomalainen konepajateollisuutta ja laivanrakennusta harjoittanut valtionyhtiö, joka vuonna 1999 sulautettiin Rauma Oy:n kanssa Metso Oyj:ksi.

Sisällysluettelo 1 Synty sodan jälkeen 2 Muutoksia Valmetin liiketoiminta-alueissa 3 Tunnettuja Valmetin tuotteita 4 Lähteitä

[muokkaa] Synty sodan jälkeen

Valmet syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin Puolustusministeriöltä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin - ehkä turhaan - että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota aseleposopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi erinomaisen nopeasti tehdessään tämän päätöksen. Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Yhtiömuoto muutettiin vuonna 1951 osakeyhtiöksi, ja yhtiön nimeksi tuli Valmet Oy. Yhtiön eri tehtaat, jotka olivat valmistaneet mm. sota-aluksia, lentokoneita ja tykkejä, etsivät uusia omia osaamisalueitaan vuosikausia.

[muokkaa] Muutoksia Valmetin liiketoiminta-alueissa

Valmet myi telakkaryhmänsä vuonna 1984 Wärtsilä Oy:lle ja osti Wärtsilältä paperin jälkikäsittelykoneita valmistavan, Järvenpäässä sijaitsevan konepajan, josta muodostettiin Valmetin oman paperikonevalmistuksen kanssa Valmet Paperikoneet Oy. Valmetin ja Wärtsilän telakoista muodostettiin Wärtsilä Meriteollisuus Oy.

Valmet Paperikoneet osti Tampellan kartonkikoneiden valmistuksen vuonna 1992.

Valmet myi traktoreiden, metsäkoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksen vuonna 1994 Oy Sisu-Auto Ab:lle, joka siirtyi vuonna 1997 Partek Oy:n omistukseen.

Asevalmistus siirtyi SAKO Oy:lle.

Valmet Lentokoneteollisuudesta muodostetusta Patria Finavitec Oy:stä myytiin enemmistö valtiolle vuonna 1996 ja loppuosa vuonna 1998.

[muokkaa] Tunnettuja Valmetin tuotteita

Valmetin tuotteet ovat aseita ja laivoja lukuun ottamatta Suomen Neuvostoliiton sotakorvausten synnyttämän tietotaidon hedelmiä. Sotakorvausten jälkeen Valmet etsi vientituotteita. Länsimarkkinoille oli hyvin vaikea päästä, joten vientikohteita pyrittiin löytämään Neuvostoliitosta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne.

Tuotteita olivat

• Jalkaväen aseet, esimerkiksi Valmet Rk 62, Rk 76, M82 sekä Rk 95 TP rynnäkkökiväärit.
• Metsästys- ja urheiluaseet, esimerkiksi Suomen Leijona, Valmet Erä ja Valmet Orava pienoiskiväärit Valmet Leijona, Valmet 212, Valmet 312 ja Valmet 412 haulikot sekä RK 62:een perustuvaa itselataavaa kivääriä Valmet Petraa.
• Diesel- ja sähkömoottorivaunut
• Dieselveturit (yhteistyötä Tampellan ja Lokomon kanssa) - sotakorvaustuotteita Neuvostoliittoon ja sen jälkeen kotimaan markkinoille (VR).
• Linja-autot
• Henkilöautot - Valmet Automotive on Valmetin vuonna 1968 Uuteenkaupunkiin perustama autotehdas. On väitetty, että tämä tehdas toi laatutekniikan soveltamisen Suomeen. Tehdas on valmistanut seuraavia malleja:
  • Saab Automobile (vuoteen 2003 asti)
    • Saab 96
    • Saab 99
    • Saab 90
    • Saab 900 avoauto
    • Saab 9-3 erikoismalleja
  • Porsche
    • Porsche Boxster
    • Porsche Cayman
  • Lada
    • Lada EuroSamara
  • Talbot
    • Talbot Horizon
    • Talbot 1510
    • Talbot Solara
• Opel
  • • Calibra
• Lentokoneet - Valmet Lentokoneteollisuus kehittyi Valtion lentokonetehtaan perustalta. Sen toimintaa jatkoi Patria Finavitec Oy, myöhemmin Patria-konserniin kuuluva Patria Aviation Oy. Valmetin aikana suunniteltiin Valmet L-70 Vinka ja Valmet L-90 Redigo. Näiden lisäksi suunniteltiin Tuuli III ja L-89 Turbovinha. Lisenssivalmistuksessa olivat mm. Fouga Magister, Draken, BAe Hawk ja Valmet-kauden jälkeen mm. F/A-18 Hornet ja helikopteri NH90. Lisäksi Patria valmistaa osia mm. Airbusin uuteen A380-jättikonneseen.
• Laivat - Valmet Laivateollisuus (telakat Turussa ja Helsingissä, ensin Katajanokalla, sitten Vuosaaressa) yhdistettiin Wärtsilän telakoiden kanssa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1989, minkä jälkeen toimintaa jatkoi Masa Yards, myöhemmin Kvaerner Masa Yards, nykyään Aker Finnyards.
• Paperikoneet. Paperikoneiden suunnittelu ja tuontantokyky syntyi entisellä tykkitehtaalla toimineiden Uolevi Konttisen (myöhemmin Oulun yliopiston konetekniikan professori), lujuuslaskentainsinööri Olavi Miekk'ojan ja nimeämättömän teknikon yhteistyönä. Perustana oli tehtaan kyky työstää metallia. Tykkien porauksesta siirryttiin paperikoneiden osien valmistukseen helpommalla kuin moni muu asetehdas. Paperikoneet ovat 2000-luvulla yksi Metson päätoimialoista.

• Saunan lämpömittarit jne. pieninstrumentit kehittyivät Valmet Automaatioksi ja Valmetin instrumenttitehtaaksi (mm. lääketiede). Molemmat ovat sittemmin yhdistyneet muihin yrityksiin.
• Saunan kiukaat
• Traktorit – Valmet valmisti traktoreita ensin kotimarkkinoille. 1960-luvun alussa Valmet rakensi Suomen valtion vientituella traktoritehtaan Brasiliaan ja myöhemmin kehitysapuna traktoritehtaan Tansaniaan. Valmet otti Volvo BM:n traktorituotannon hallintaansa 1980-luvulla. Traktoreiden valmistuksen Valmet myi 1994 Oy Sisu-Auto Ab:lle, joka siirtyi Partek Oy:n omistukseen 1997. Partek sulautettiin 2002 KONE Oyj:öön, joka myi traktoreiden valmistuksen monikansalliselle AGCO Corporationille. Tämä yhtiö jatkaa Valmet-traktoreiden valmistusta Suolahdessa sijaitsevalla tehtaalla. Valmet-traktoreiden tuotemerkki on ollut vuodesta 2001 alkaen Valtra, joka oli alun perin Valmetin valmistamien työkoneiden nimi.
• Metsäkoneet - Valmetin metsäkoneet siirtyivät traktoreiden tavoin Sisu Autolle, sitten Partekille ja KONE Oyj:lle, joka myi metsäkoneiden valmistuksen vuonna 2003 japanilaiselle Komatsu Ltd:lle. Komatsu jatkaa metsäkoneiden valmistusta Valmet-tuotemerkillä.
• Huippuimurit
• Teollisuushissit
• Henkilöhissit yhdessä itävaltalaisen Schlieren-yhtiön kanssa nimellä Valmet-Schlieren. Hissien osat valmistettiin Tampereella Valmetin lentokonetehtaalla.

[muokkaa] Lähteitä

• Nils G. Björklund: Valmet. Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, Jyväskylä 1990. ISBN 952-90-2552-1