Valmet Lentokoneteollisuus
Wikipedia
Valmet Lentokoneteollisuus oli Suomen valtion omistama sotilaslentokoneita valmistava ja huoltava osuus Valmetista vuodesta 1952 vuoteen 1996, jonka jälkeen toiminta on jatkunut Patria-konsernissa, etenkin Patria Aviation-yhtiössä. Nimitys ei ole täysin oikea, koska se vaihteli ajan saatossa. Alussa se oli Valtion Metallitehtaat (VMT). Puhutaan myös Valmetin lentokonetehtaasta, mutta tällä yleensä viitataan Valmetin Tampereen lentokonetehtaaseen, joka oli osa kokonaisuudesta ja joka siirtyi pääasiassa valmistamaan vetureita jo 1940-luvun lopulla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sota päättyy, uusi alku
Kun Suomi teki jatkosodan välirauhan Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, rauhanehtoihin kuului se, että asevoimien vahvuus lasketaan 30000 mieheen. Tähän luku kuului Puolustusministeriön asetehtaiden henkilökunta. Eduskunta kirjoitti ja hyväksyi vuorokaudessa lain Valtion Metallitehtaista (VMT). Tähän Kauppa- ja teollisuusministeriön]] alaiseen yhtiöön myös Valtion lentokonetehdas siirtyi.
Alku oli vaikea, koska omien lentokoneiden kehittäminen päättyi. Monet alan konkarit (Arvo Ylinen, Martti Vainio, Torsti Verkkola, Aarne Lakomaa) siirtyivät joko teollisuuteen tai yliopistoihin. Tampereen lentokonetehtaalla (Härmälässä) huollettiin ja korjattiin Suomen ilmavoimien koneet, mutta muuta ilmailuteollista toimintaa ei 1944 alkaen juuri ollut.
Valmet tutki myös n. 16-paikkaisen matkustajakoneen (Valmet Puhuri) rakentamista 1940-luvun lopussa, mutta se jäi esisuunnitteluasteelle kotimaisen aloitusasiakkaan puutteessa.
[muokkaa] 1950-luku
Sotien jälkeen valmistettiin Bristol Blenheim-pommikoneiden ylijäämämoottoreihin perustuvaa harjoitushävittäjää Valmet Vihuria. Kone oli suorituskykyinen ja paljon käytetty - tämä yhdistettynä moottorien toimintahäiriöihin toi useita kuolemaan johtaneita lento-onnettomuuksia. Tämä negatiivinen julkisuus ja siitä johtuva Valmet Vihurin käytön keskeyttäminen löi Valmetin lentokoneteollisuuden alas yli kymmeneksi vuodeksi vuodeksi. Ala ei ollut myöskään Valmet-konsernin sisälläkään suosittu - olihan se tappiollinen ja pakollinen, koska Ilmavoimat tarvitsi sitä aikoina, joina muu Valmet kävi useita saneerauksia kilpaillessaan vapailla markkinoilla. Toinen Valmetin suunnitelma Valmet Tuuli III ei johtanut omaan tuotantoon vaan Ilmavoimat hankki Saab Safir-koulukoneita.
[muokkaa] 1960-luku
Vuonna 1960 tehdas siirtyi suihkumoottoriaikaan ranskalaisen Fouga Magister-harjoituskoneen lisenssinvalmistuskappaleiden kokoonpanon myötä.
Lentokoneiden valmistus päättyi Tampereella vuonna 1967, jolloin tuotanto siirrettiin Kuorevedelle. Siellä on suunniteltu ja valmistettu vain kaksi lentokonetta Valmetin aikana. Esisuunnitteltuja malleja on useampia.
Tampereen Lentokonetehtaasta tuli Valmetin Tampereen tehdas, joka valmisti mm. trukkeja ja sähkövetureita. Sittemmin siitä on tullu Kalmarin lukkeja, joka on Valtion lentokonetehtaan sotakorvaustuotteesta tullut menestystuote, valmistava tehdas.
[muokkaa] 1970-luku
1970-luvun alussa Kuorevedellä suunniteltiin Elias Järvinevan johdolla Valmet L-70 Vinka-koulukone, joka oli alasajetulle lentokonetehtaalle suuri ponnitus. Vinkan toteutus oli lentokoneenrakennuksen elvytystoimi KTM:n alaisen IKO (Ilmailuteollisuuden kehitysosasto) toimesta 1960-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin. IKOn suunnitelmat tähtäsivät pitemmälle, jatkoharjoituskoneisiin, myös suihkukoneeseen. Alan markkinat kuitenkin alkoivat 1970-luvun lopulta konsolidoitua eikä tilaa uusille sotilaskonevalmistajille ollut.
Toisinaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla tehtaalla tehtiin työllisyystöinä mm. traktorin koppeja ja jopa risusavottaa.
[muokkaa] !980-luku
Valmet tutki myös lujitemuovisen PIK 23-hinauskoneen valmistamista 1980-luvun alussa. Tähän liittyi ADCO-yhtiön (Advanced Composites) perustaminen. 1980-luvun lopulla pyrittiin toteuttamaan kokonaan komposiittirakenteinen liikelentokone Beech Starcraft amerikkalaisen yhtiön kanssa. Hanke epäonnistui amerikkalaisen yhtiön päättäessä hankkeen. Myös yhteistyö yhdysvaltalaisen Mooney-yhtiön kanssa alkoi ja hiipui 1980-luvun lopussa.
1980-luvun puolivälissä suunniteltiin Valmet L-90 Redigo-jatkokoulukone.
Kuoreveden tehtaalla, Halliwoodissa kuten paikalliset toisinaan paikkaa kutsuvat, on kokoonpantu 1980-luvun alussa BAe Hawk.
Yhteistyötä etsittiin myös amerikkalaisen yleisilmailukonevalmistajan, Mooneyn kanssa.
[muokkaa] 1990-luku
1990-luvun alussa kokoonpantiin Kuorevedellä Hornet-lentokoneet. Tällöin organisaation nimi Valmetin sisällä oli Finavitec.
[muokkaa] Osaksi Patriaa
Vuonna 1996 tapahtui vuoden 1944 tapahtumille käänteinen ilmiö - Suomen valtio kokosi asetehtaat yhteen Patria Oy:ksi. Patria Aerostructures-yhtiö on rakentanut Airbus-rakenteita, NH90-helikoptereiden kokoonpanolinjaa ym. varten uuden tehtaan Kuorevedelle 2000-luvun alussa.
[muokkaa] Linnavuoren moottoritehdas
Linnavuoren moottoritehdas oli osa Valmetin lentokoneteollisuutta vaikka 1950- ja 1960-luvulla valmisti pääasiassa traktoreiden moottoreita. Vuonna 1996 sekin siirtyi osaksi Patriaa.
