Rk 62
Wikipedia
Rynnäkkökivääri 62 eli Rk 62 (7.62 RK 62) on Suomen puolustusvoimien pääasiallisesti käyttämä rynnäkkökivääri. Sitä valmistivat sekä Valmet että myöhemmin myös Sako. Rk 62 on suunniteltu sotilaan henkilökohtaiseksi aseeksi ja mallina on käytetty maailman yleisimmän rynnäkkökiväärin AK-47:n puolalaista lisenssiversiota. Ensimmäinen versio Rk 60 erosi ulkoisesti AK-47:stä siten, että putkitukki oli metallia ja pistoolikahva sekä etutukki muovia. Se oli myös varustettu kolmihaaraisella liekinsammuttimella, jossa on kiinnike puukkopistimelle ja sen tähtäimet oli siirretty laatikon suojakannen ja kaasumännän etukiinnikkeen päälle. Puolustusvoimien testauksen jälkeen Rk 62 syntyi etutukkia hiukan muuttamalla ja lisäämällä liipasinkaareen alaosa.
Ase otettiin käyttöön vuonna 1962 ja sen uudempia, lähinnä tähtäimiltään ja tukin osilta alkuperäisestä eroavia versioita otettiin käyttöön pienemmissä erissä. Rk 62:n kaliiperi on 7,62x39mm. Asetta pidetään onnistuneena, mutta esimerkiksi Mihail Kalašnikov on esittänyt kritiikkiä suomalaisen rynnäkkökiväärin diopteritähtäinlaitetta kohtaan. Se lyhentää tähtäinväliä, tuo takatähtäimen lähelle silmää, ei sovi avotähtäimen veroisesti liikkuvan maalin seuraamiseen ja on valovoimaltaan avotähtäintä huomattavasti heikompi vaikeuttaen hämärässä ampumista. Uudemmassa mallissa ongelma ratkaistiin siten, että vakiotähtäimenä oli reikätähtäin, mutta kääntämällä tähtäintanko ympäri tulee näkyviin avotähtäimen hahlo ja kun etutähtäimeksi käänsi jyvänjalassa olevan toisen jyvän, on käytössä yötähtäimet.
Alkuperäisestä Rk 62 -mallista on myös taittoperäinen muunnos. Taittoperässä käytettiin useita eri liitostapoja, joista yleisin "kahden sormen" saranalukitus. Kenttäkäytössä niiden ongelmana on se, että taitetun tukin liitoksiin joutunut esim. hiekka tai multa estää tukin auki taittamisen, tai ainakin sen lukittumisen ennen liitoksen puhdistamista.
Taittoperäisiä kiväärejä on käytössä pääsääntöisesti vain valmiusprikaateissa, tietyillä aselajijoukoilla kuten panssarijääkäreillä, sotilaspoliiseilla ja taisteluläheteillä, erikoisjoukoilla (LjK) sekä Suomen YK-joukoilla.
[muokkaa] Ominaisuudet
- kaliiperi: 7,62 × 39 millimetri (mm)
- pituus: 914 mm
- paino ilman lipasta: 3,5 kg
- paino täyden (30 patruunaa) lippaan kanssa: 4,3 kg
- luodin lähtönopeus: 715 m/s
- suurin tehokas ampumaetäisyys: 300 m
- tulinopeus:
- 20-30 tähdättyä kertalaukausta minuutissa
- teoreettinen tulinopeus sarjatulella: 700 ls/min
- sarjatulella lippaan vaihdot mukaan lukien: 120-180 ls/min
[muokkaa] Versiot
Rk 62 76 eroaa Rk 62:sta levyrungollaan. Uusi valmistustekniikka pudotti painon 3,5 kg:aan.
Rk 95 TP (taittoperä) on Sakon valmistama Rk 62:n paranneltu versio. Se on varustettu Exelin valmistamalla FAL/Galil-tyyppisellä "luurankotaittoperällä" ja sillä on mahdollista ampua kiväärikranaatteja sekä käyttää äänenvaimenninta ja valonvahvistinta, ja siihen voi kiinnittää M16-kiinnityksellä varustetun pistimen. Puhdistusvälinetilaa on pienennetty, ja ase on aikaisempia malleja etupainoisempi. Rk 95 TP on käytössä vähäisissä määrin lähinnä jääkäreillä ja erikoisjoukoilla. Aseen valmistus lopetettiin muutaman tuhannen kappaleen erän jälkeen. Sitä valmistettiin myös siviilimyyntiin itselataavana, kiinteätukkisena Sako M92S mallina.
Puolustusvoimilla on ollut Rk 62:n lisäksi käytössään muitakin rynnäkkökivääreitä, mm: neuvostoliittolainen Rk 54 (AK-47), kiinalainen Rk 56 (TP), itäsaksalaiset Rk 58 TP ja Rk 72 (perusmalli, TP ja VA).
Erilaisia prototyyppiaseita ja vähän valmistettuja malleja ovat olleet mm.
- Rk 58
- Rk 60
- Rk 62 PT
- Rk 62 TP
- Rk X
- Rk 92 (TP): (40 kpl, sarjanumerot 000-040)
