Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta

Wikipedia

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimin päätöksellä 28. tammikuuta 1919 korvaamaan samalla päivämäärällä keskeytetyn Vapaudenristin ritarikunnan toiminta. Nimi Suomen Valkoinen Ruusu annettiin muistutukseksi valkoisen puolen voitosta punaisista tasan vuotta aiemmin alkaneessa sisällissodassa.

Ritarikunta on sekä siviili- että sotilasritarikunta. Merkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Suurmestarina toimii tasavallan presidentti. Suomen korkein kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi ketjuineen.

Suurristin ketjuissa oli vuoteen 1962 asti hakaristit, jolloin ne tasavallan presidentti Urho Kekkosen Ranskaan ja nimenomaan presidentti Charles de Gaullen luo suorittaman valtiovierailun vaikutuksesta korvattiin havuristeillä. De Gaullehan johti toisessa maailmansodassa ranskalaisten vastarintaa hakaristiä tunnuksenaan käyttänyttä natsi-Saksaa vastaan.

Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu yrjönristi, jonka keskuksessa on hopeinen, graafisesti valkoinen ruusu, ks. Suomen vaakuna. Ristin sakaroiden välissä on Suomen leijonan pää kohotettuine miekkoineen.

Sisällysluettelo

1 Kunniamerkit
2 Kunniamerkkien myöntämisestä
- 2.1 Erityisiä huomionosoituksia
3 Viitteet
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kunniamerkit

Ritarikunnan suurmestari Tarja Halonen kaulallaan SVR SR ketj.

Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen (SVR SR ketj.)
Suomen Valkoisen Ruusun suurristi (SVR SR)
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n komentaja (SVR K I)
Suomen Valkoisen Ruusun komentaja (SVR K)
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n ritari (SVR R I)
Suomen Valkoisen Ruusun ritari (SVR R)
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi (SVR Ar)
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n mitali kultaristein (SVR M I kr)
Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n mitali (SVR M I)
Suomen Valkoisen Ruusun mitali (SVR M)

[muokkaa] Kunniamerkkien myöntämisestä

Korkea-arvoisinta kunniamerkkiä, suurristiä ketjuineen, myönnetään yleensä vain valtionpäämiehille.

Suomen istuvalle pääministerille on perinteisesti myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Poikkeuksen muodostaa Anneli Jäätteenmäki, jolle Tarja Halonen ei ole tätä huomionosoitusta antanut.

Presidentti Mauno Koiviston aikana alkoi käytäntö, jonka mukaan tasavallan presidentin puolisolle myönnetään Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Tellervo Koivisto oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai suurristin. ^[1]

[muokkaa] Erityisiä huomionosoituksia

Vuosittain äitienpäivänä myönnetään I lk: mitaleita kultaristein äideille tunnustukseksi heidän työstään kasvattajana. Tämä perinne alkoi vuonna 1946 Väestöliiton aloitteesta.