Valkoiset

Wikipedia

	Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Valkoiset on nimitys Suomen sisällisodan toiselle osapuolelle. Toista puolta kutsutaan punaisiksi. Valkoisten puolella taisteli suojeluskuntalaisia, jääkäreitä, poliittista oikeistoa, ja myös väenotolla otettuja joukkoja, joihin kuului mm. työläisiä ja torppareita. Maaseudun tilalliset muodostivat varsinaisen kansanarmeijan valtaosan. Valkoisten sodanjohdosta vastasi Mannerheim. Valkoiset saivat merkittävää tukea saksalaisilta joukoilta, joiden käyttöä mm. Mannerheim ja Maalaisliiton Alkio vastustivat.

[muokkaa] Valkoisten lentotoiminta

Valkoisten lentotoiminta sai alkunsa ruotsalaisista lahjoituskoneista ja venäläisiltä jääneistä koneista. Valkoisella puolella oli enimmäkseen ruotsalaisia ja venäläisiä lentäjiä. Toiminta oli hajanaista tiedustelua, kunnes Saksan asevoimat toivat omat lentokoneensa, mutta niidenkin käyttö oli sodan kulun kannalta merkityksetöntä. Sodan aikana ainoa jääkärilentäjä B.Mårtenson alkoi hankkia kalustoa tuleville Suomen ilmavoimille Saksasta.

[muokkaa] Valkoisten toiminta sodan jälkeen

Sodan päätyttyä valkoisten voittoon maassa alkoi laaja punaisten ja punaisiksi epäiltyjen joukkoteloittaminen ja kokoaminen leireille, joista eräs pahamaineisimmista sijaitsi Suomenlinnassa. Yhteensä vankileireillä oli kymmeniä tuhansia vankeja. Ihmisiä pidettiin jopa vuosia leireillä, joissa tauteihin, nälkään ja teloituksiin kuoli tuhansittain vankeja. Leirit ja teloitukset saivat osakseen merkittäviä kansainvälisiä protesteja - mm. Yhdysvallat ja Iso Britannia pitivät niitä sodankäynnin sääntöjen ja Geneven sopimusten vastaisina - ja ne hidastivat Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Valkoisen terrorin pahimpana ilmentymänä voidaan mainita Jämsä, jossa valkoiset kartanonomistajan Hjalmar Saarien eli "Saaren Jallun" sekä sotapoliisien Johannes Fromin eli "Rummin Jussin" ja rakennusmestari Veikko Sippolan johdolla surmasivat kymmeniä punaisina pitämiään henkilöitä.

Valtaa Suomessa piti porvarillinen senaatti ja ns. tynkäeduskunta, josta puuttuivat työväenpuolueiden edustajat. Tynkäeduskunta sääti lain, jolla Suomesta tehtiin Suomen kuningaskunta, joka jäi kuitenkin lyhytikäiseksi kuninkaaksi valituksi tulleen Hessenin prinssi Friedrich Karlin kotimaan Saksan hävittyä I maailmansodan.