Hakaristi

Wikipedia

Koristeellinen hindulaisten hakaristi

Hakaristi eli svastika (sanskr. स्वास्तिक) on symboli, joka koostuu rististä jonka jokaisesta päästä kulkee joko myötä- tai vastapäivään viiva. Joskus käytetään myös nimitystä gammadion, mikä tarkoittaa kreikkalaisten aakkosten gammakirjainten muodostamaa ristiä. Hakaristi on hyvin vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty onnen tunnuksena monissa eri kulttuureissa. Hakaristi esiintyy edelleen monissa uskontokunnissa hyvän tai ikuisen vertauskuvana.

Sisällysluettelo

1 Hakaristi Suomessa
2 Hitler, natsit ja hakaristi
3 Ristiriitainen käyttö vuoden 1945 jälkeen
4 Punainen hakaristi
5 Erilaisia hakaristejä
6 Katso myös
7 Lähde
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Hakaristi Suomessa

Viinikan kirkon oven pielissä on lukuisia hakaristejä.

Hakaristiä esiintyi Suomessa arkeologisten löytöjen perusteella viimeistään rautakaudella. Myöhemmin tiedetään sillä koristellun puuta ja tekstiileitä. Erityisesti puuesineissä hakaristi on ollut osa tursaansydän-taikamerkkiä, jonka on katsottu suojelevan pahalta. Hakaristi on ollut pitkään käytössä Skandinaviassa onnen vertauskuvana.

Itsenäisessä Suomessa hakaristiä on tunnuksenaan käyttänyt esimerkiksi sairaanhoitajaliitto, Lotta Svärd, Ilmari Kianto (tursaansydämessä) ja Puolustusvoimat.

Talvisodan jälkeen jatkosotaan mennessä hakarististä tuli panssaroitujen ajoneuvojen tunnus.

Suomen Ilmavoimat käyttää hakaristiä edelleen lipuissaan ja joissakin joukko-osastotunnuksissa sekä monessa kunniamerkissä. On olemassa laajalle levinnyt käsitys, että hakaristi olisi tullut Suomen valtion käyttöön 6. maaliskuuta vuonna 1918 Eric von Rosenin valkoisten joukoille Ruotsista tuomassa lentokoneeseen maalattujen sinisten hakaristien mukana. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela otti hakaristin käyttöön suunnitelmissaan ennen kuin kyseinen lentokone laskeutui Suomeen. Virallisesti hakaristi määrättiin Suomen ilmavoimien lentokoneiden tunnukseksi 18. maaliskuuta 1918.

Ilmasotakoulun kohua herättänyt lippu paraatissa 2000-luvun puolessavälissä (SA-kuva)

Hävityn jatkosodan jälkeen Lapin sodan aikana 1.4.1945 hakaristin käytöstä ilmavoimien koneissa ja lentomerkeissä luovuttiin liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta, koska se assosioitui häviävän kansallissosialistisen Saksan tunnukseen. Myös ilmavoimien yhteyteen kuuluvat ilmatorjuntajoukot sekä panssarijoukot luopuivat hakarististä.

Kunniamerkeissä ja muissa pienissä tunnuksissa hakaristiä käytetään edelleen Suomen puolustusvoimissa, etenkin Ilmavoimissa, jonka joukko-osastojen lipuissa risti ei olekaan sininen von Rosenin merkin tapaan, vaan musta.

Lisäksi Suomen tasavallan presidentin lipussa olevassa Vapaudenristissä on hakaristi.

Joitakin Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia vietäessä ulkomaisiin näyttelyihin, suomalaiset museot ovat joutuneet etukäteen varoittamaan niiden hakaristi-koristeluista. Viimeksi vuonna 2005 hakaristi Suomen valtioon liittyvänä merkkinä herätti keskustelua eurooppalaisissa tiedotusvälineissä.

[muokkaa] Hitler, natsit ja hakaristi

Maailmanlaajuisesti hakaristi tunnetaan parhaiten natsi-Saksan ja kansallissosialismin tunnuksena. Hitler luonnosteli hakaristilipun vuonna 1919 kansallissosialistista puoluetta (tuolloin vielä nimellä Saksan työväenpuolue) varten. Se oli Saksan kansallislippu vuodesta 1935 vuoteen 1945.

Toisen maailmansodan jälkeen hakaristin julkinen esittäminen on ollut rangaistavaa muun muassa Saksassa ja Israelissa juuri sen natsi-Saksaan liittyvän historian vuoksi.

[muokkaa] Ristiriitainen käyttö vuoden 1945 jälkeen

Videopeliteollisuudessa hakaristi on aiheuttanut vaikeuksia eritoten japanilaista alkuperää olevien pelien suhteen, sillä buddhalainen hyvän vertauskuva manji on myös hakaristi ja se voidaan sekoittaa natsihakaristiin.