Sahara
Wikipedia
Sahara (arab. صحراء, ṣaḥrāʾ, egyptiläisittäin ṣaḥara 
kuuntele ääntämys?) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva autiomaa. Saharan koko on 9 065 000 km² ja se on 2,5 miljoonaa vuotta vanha. Nimi Sahara on arabiankielinen käännös tuaregin sanasta Tenere, "aavikko" tai "aavikot".
Saharassa elää noin 2,5 miljoonaa ihmistä, pääasiassa Mauritaniassa, Marokossa ja Algeriassa. Saharan suurin kaupunki on Mauritanian pääkaupunki Nouakchott. Saharasta vain melko pieni osa on hiekka-aavikkoa ergiä, suurin osa on sora/kivikko- ja kallioaavikkoa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Saharasta yleisesti
Sahara sijaitsee Pohjois-Afrikassa Kravun kääntöpiirin leveysasteilla noin 15-33 astetta pohjoista leveyttä. Se rajoittuu Atlanttiin lännessä, Atlas-vuoristoon ja Välimereen pohjoisessa sekä Afrikan ja Arabian väliseen Punaiseen mereen idässä. Etelässä Sahara ulottuu Nigerjoen laaksoon ja Sudaniin Sahelvyöhykkeen rajoille.
Sahara luokitellaan erittäin kuivaksi, hyperaridiksi autiomaaksi, sillä siellä sataa alle 100 mm, mutta laajoilla alueilla alle 45 mm, joka on Saharan keskisademäärä. Monilla alueilla kasvaa hyvin harvassa pensaita tai aavikkoruohomättäitä, mutta Saharassa on myös lähes täysin kasvittomia dyynikenttiä, ergejä. Vastoin yleistä luuloa Saharasta niitä on kuitenkin vain noin 20% kokonaispinta-alasta. Saharan keskiosissa on vuoristoista kallioaavikkoa. Suurin osa Saharasta on soran tai kivien peittämää sora- tai kivikkoaavikkoa, jollaista sanotaan arabian kilessä regiksi tai seririksi. Kivitasankoa kutsutaan nimellä hamada, ja se koostuu suurista kivenlohkareista. Saharassa on myös kuivia jokiuomia, wadeja, jotka saattavat tulvia sadeaikaan yli äyräittensä, ja suolatasankoja, jotka ovat kuivuneiden järvien pohjia.
[muokkaa] Saharan ilmasto
Saharan ilmasto on mantereinen, kuuma ja erittäin kuiva aavikkoilmasto. Vuoden keskilämpötila on yli +30°C. Lämpötilan vuorokauden aikaiset vaihtelut ovat suuria, usein yli +30°C. Lämpö karkaa yöllä nopeasti, koska pilvet eivät heijasta lämpöä takaisin. Talviyöllä voi lämpötila laskea monesti lähelle nollaa tai sen alle, mutta päivällä nousta varjossa (jos sellaista tapaa) yli +50°C, joskus on mitattu +58°C. Talviyönä voi olla -10°C pakkasta. Talvi, jolloin lämpötila usein laskee nollan alapuolelle, kestää joulukuusta heinäkuuhun. Aivan hiekan pinnassa voi olla +80°C, mutta syvemmällä on viileää ja kosteaa. Kuumuuden takia vettä haihtuisi jopa 3000-4500 mm, jos sitä riittäisi. Alhainen suhteellinen kosteus, joka on usein 4-5%, lähes aina alle 30%, lisää haihtumista mikä puolestaan kuivattaa kasvit.
Saharan yllä on yleensä sateeton korkeapaine, mutta joskus harvoin on Keski-Saharassa todellisia rankkasateita ukkosineen. Kesällä Saharan yllä on intertrooppinen konvergenssi, johon voi liittyä sateita, mikäli Saharan yläpuolinen korkeapaine väistyy. Talviset Välimeren alueen sateet eivät Saharaan asti ulotu. Sademäärä on paikoin hyvinkin alle 50 mm, aina alle 127 mm. 70-100 mm sademäärä on Saharassa ylellisyyttä. Keski-Saharassa sataa usein alle 25 mm, idässä jopa alle 5 mm. Jonkun paikkakunnan niukkojen sademäärien vaihtelu on arvaamatonta. Yhtenä vuonna 0 mm, toisena 100 mm. Khargassa Egyptissä, kuivalla Saharan osalla, on joskus kestänyt 17 vuotta ilman sadetta.
Varsinkin pohjoisen ja etelän välissä Keski-Saharassa on rankkasateita, jotka täyttävät järvet ja joet. Järvet kuivuvat pian suolatasangoiksi, sillä veden haihtuminen imee alhaalla olevan suolan järven pintaan. Rankkasateiden aikaan Sahara saattaa puhjeta kukkaan, koska hiekassa on kasvien siemeniä. Saharassa puhaltaa monesti hiekkamyrskyjä, joita kutsutaan muun muassa nimellä harmattan. Hiekkamyrsky voi liittyä ukkosmyrskyyn tai syntyä muuten vain auringon lämmittäessä joitain alueita, jolloin ilma nousee ylöspäin. Saharan vuoristoissa Ahaggar, Tassili N’Ajier, Tibesti, Aïr on yleensä hieman sateisempaa ja vähemmän kuumaa kuin muualla.
[muokkaa] Saharan asutus
Laajassa Saharassa asuu monia kansoja mm tuaregeja (berberejä), sahraweja (mm. Länsi-Saharassa) ja maurilaisia, jotka ovat islaminuskoisia sekä afrikkalaisia kansallisuuksia. Saharan suurin kaupunki on Nouakchott, Mauritanian pääkaupunki, jossa on noin 881 000 asukasta. Muita Saharan suuria kaupunkeja ovat Tamanrasset Algeriassa, Timbuktu Malissa, Agadez Nigeriassa, Ghat Libyassa ja Faya Chadissa. Saharan asutus sijoittuu Saharan keitaille (alueille, missä pohjavesi nousee pintaan) ja jokilaaksoihin (Egyptin Niili halkaisee Saharan) ja joillekin vuoristoalueille sekä Saharan laita-alueille.
[muokkaa] Saharan rakenne
Saharan kaavamainen rakenne on:
- Saharan keskiosassa ovat vuoret
- Vuorten reunoilla sora- ja kivitasangot
- Ulompana hiekkameret, ergit.
Noin 70% Saharasta on hammadaa, kalliosta tai suurista, yli 60 mm kivistä koostuvaa aavikkoa, johon kuuluu myös harra, laava-aavikko. Sora-aavikot regit ovat ruskeita mutta äärimmillään mustia, tummanpunaisia tai jopa valkoisia.
[muokkaa] Vuoristot
Vuoristot muodostavat noin 10-30% Saharan pinta-alasta.
- Ahaggar Etelä-Algeriassa
- Tibesti Pohjois-Tshadissa
- Tassili n Ajjer (Vars Sahara lännessä, kuiva Egyptin/Libyan autiomaa idässä)
- Adrar n Iforas
- Aïr
[muokkaa] Sora- ja kivikkotasangot
Sora- ja kivikkorasangot (reg, serir, berb. idehan) muodostavat noin Saharan pinta-alasta 50-70%.
- Tanezfrouti 320 000 km2
- Libyan reg 540 000 km2
Hiekka-aavikot ergit
- Suuri itäinen erg
- Suuri läntinen erg
- Tshetsh-erg (Chech-erg)
- Majabat al-Koubra (Saharan tyhjä neljännes läntisessä Saharassa).
- Bilman erg
- Pohjois-Ishadin erg
- Ubarin idehan
- Murzugin idehan
[muokkaa] Saharan kuivimmat alueet
Ohessa mainittu muutamia kuivimpia Saharan alueita. Ne ovat yleensä hiekka-aavikoita.
- Libyan aavikko Egyptissä Niilistä länteen.
- Idehan Ubari ja Idehan Murzug
- Algerian Erg Iguidi ja Erg Chech
- Mauritanian ja Malin El Djout
- Iso läntinen erg ja Iso itäinen erg Algeriassa.
- Tenere, Bilma Erg
- Sudanin luoteisosa
- Mauritanian Majabat al Koubra ja Malin Azaouad
[muokkaa] Saharan ilmastogeologinen historia
Sahara lienee autiomaana kymmenien miljoonien vuosien ikäinen, mutta varmasti 2,5 miljoonaa vuotta vanha. Alue on ollut ajoittain aavikkoa, ajoittain kosteaa ruohosavannia. Maapallon ilmaston kuivuessa ja kylmetessä viimeisten muutaman kymmenen miljoonan vuoden aikana, on Saharan taipumus aavikoitumiseen lisääntynyt. Tämä liittyy Maan ilmaston yleiseen viilenemiseen ja kuivumiseen pitkällä aikavälillä. Jääkauden ollessa huipussaan Sahara oli huomattavasti nykyistä laajempi. Aivan jääkauden päättymisen jälkeisellä kaudella Sahara oli noin 10400-8900 vuotta sitten huomattavasti nykyistä kosteampi. Tämän jälkeen ilmasto kuivui, mutta kosteus palasi vielä aaltoillen muutaman kerran. Melko kosteaa oli vielä 5000 vuotta sitten, jolloin Sahara lienee muistuttanut lähinnä kuivaa savannia. Sahara kuivui nykyiselleen noin 3700 vuotta sitten.
[muokkaa] Sahara laajenee etelään
Sahara on nykyään laajenemassa etelään Sahelvyöhykkeelle, niin on ollut ainakin satojen vuosien ajan. Osa aavikoitumisesta johtuu karjanhoidosta ja viljelystä, jotka tuhoavat dyynien leviämistä estävän pensasarokasvilisuuden. Vilja kuolee kuivuuskausina jos kastelua ei saada, ja dyynit lähtevät liikkeelle.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sahara desert (PA1327); World Wildlife Fund
