Terva
Wikipedia
Suomessa sanalla terva tarkoitetaan tavallisesti männyn kovassa kuumuudessa muodostunutta tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä. Tätä mäntytervaa on vuosisadat käytetty mm. veneiden, laivojen ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja pilaantumista vastaan. Suomesta on tervaa viety kaikkialle Eurooppaan lähinnä laivoja varten. Lääkeaineena esimerkiksi shampoossa se estää ihon hilseilyä. Tervasta tehty tervavesi on aromiaine, jota käytetään niin hajun kuin maun takia. Tervalla voidaan maustaa esimerkiksi liharuokia ja viinaa. Koivun kaarnasta valmistetaan puolestaan koivutervaa eli tököttiä, jota on käytetty esimerkiksi voiteluaineiden raaka-aineena.
Mäntyterva valmistetaan, poltetaan, kuivatislauksella tervahaudassa. Kytevät mäntypuun palaset peitetään maalla siten, että hapen tulo valtaosin estyy. Ilman happea pihka ei syty palamaan, vaan pehmittyy kuumuudessa, ja valuu puuaineksesta ulos tervahaudan pohjalle. Tämä terva voidaan valuttaa talteen. Tervaa voidaan pyrolysoida tervaksista myös tynnyripoltolla; tällöin tervahaudan sijaan reaktorina käytetään terästynnyriä. Tervanpolton sivutuotteena saadaan terpeenejä, jotka muodostavat tärpättiä ja mäntyöljyä. Koivuterva on tavallisesti valmistettu patatervana retortissa.
Alun perin terva tarkoitti monissa muissakin kielissä mäntytervaa, mutta tämä käyttötarkoitus joutui pääosin väistymään puulaivojen kauden loputtua. Monissa maissa sanan varsinaisia merkityksiä ovat nykyisin maaöljypohjainen maaterva, piki, kivihiiliterva tai bitumiterva. Sanojen käyttöä sotkee entisestään se, että myös eräitä maatervan lähteitä kutsutaan tervahaudoiksi. Näistä tervahaudoista, jotka sijaitsevat luonnollisen öljyesiintymän luona, erittäin paksu maaöljy eli "terva" pulppuaa maan alta lähteen tavoin.
Kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia aineita, ja on syöpää aiheuttava aine. Maaöljyterva on haitallista jo hengitettynäkin. Mäntytervan perisuomalaisena ja yleisesti miellyttävänä tunnettu tuoksu ei sen sijaan ole luonnollisissa määrissä (kuten tervatussa veneessä oleskellessa) lainkaan haitaksi. Euroopan unioni on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan kaikenlaisen tervaksi kutsutun käyttöä, ottamatta huomioon suomen terva-sanan monista muista EU-kielistä poikkeavaa erilaista merkitystä. Perinteiset puuveneet saa kuitenkin edelleen tervata, ja yksityishenkilöt voivat ostaa ja käyttää tervaa. Myös joihinkin julkisiin rakennuksiin, muun muassa Joensuuhun vuonna 2004 valmistuneeseen Metsäntutkimuslaitoksen Metla-taloon, on käytetty tervattua puutavaraa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Puun suojaaminen tervaamalla
Perinteinen tapa käyttää tervaa on puun ja köysien suojaaminen säältä ja hajottajamikrobeilta. Terva tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset, estäen näin vettä tunkeutumasta puun sisään. Tervassa on lisäksi lukuisia mikrobisidisiä aineita, jotka tuhoavat mikrobikasvustoa. Perinteisesti päre- ja paanukatot, puiset laivat, puuveneet ja puusukset sekä kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin, on suojattu tervaamalla. Myös köydet voidaan suojata säältä tervaamalla.
Sekoittamalla tervaa pellavaöljyvernissaan saadaan tervamaalia. Maali on kauniin ruskeaa, ja sitä voidaan käyttää puun kyllästämiseen ja sävyttämiseen. Tervamaaliin voidaan lisätä myös pigmenttejä ja sävyttää sitä.
[muokkaa] Häpäisy tervaamalla
Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, on ollut tapana rangaista rikollisia tervaamalla. Tervatun päälle on usein kaadettu lisäksi höyheniä, jotka ovat tarttuneet tervaan, jolloin ihminen on saanut höyhenpeitteen. Suomessa patsaita ja kylttejä on tervattu lähinnä poliittisina vastalauseina.
Vuonna 1919 tervattiin Uspenskin katedraalin tontille 1913 Haminan rauhan muistoksi rakennettu Rauhan kappeli niin pahoin, että se purettiin seuraavana vuonna. Teosta epäiltiin ylioppilaita.[1] Kuuluisin viimeaikainen patsaan tervaus oli Maailman rauha -patsaan tervaaminen Hakaniemessä, johon osallistui mm. Mikael Jungner.
[muokkaa] Terva kansanparannuksessa
Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki".
Täitä on hävitetty laittamalla hiuksiin tervaa sisältävää seosta, joka on jätetty kuivumaan muutamaksi päiväksi.
Saippuaa, jota keitettiin muun muassa eläinten rasvasta, on tehty raikkaammaksi laittamalla mukaan tervaa.
Tervalla, niin maaöljy-, kuin puutervalla, on tieteellisesti todistettu ihon hilseilyä ja psoriasista hoitava vaikutus.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Verkkouutiset: [2] Suomi saa yhä suojata puuta mäntytervalla, 11. syyskuuta 2006
