Oskar Schindler
Wikipedia
Oskar Schindler (28. huhtikuuta 1908—9. lokakuuta 1974) oli saksalainen liike- ja teollisuusmies, joka tunnetaan ponnisteluistaan juutalaisten työntekijöidensä suojelemiseksi holokaustilta. Hän pelasti yli 1 200 juutalaista pitämällä heitä työssä ase- ja ampumatarviketehtaassaan, joka sijaitsi nykyisessä Tšekin tasavallassa.
Schindler syntyi Zwittaussa, Määrin sudeettialueella, (sittemmin osa Itävalta-Unkaria, nykyään Tšekin tasavaltaa) varakkaaseen perheeseen. Perhe kärsi 1930-luvun suuresta lamakaudesta, ja Schindler liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Hän oli diletantti ja opportunistinen liikemies. Saksan miehitystä Puolaan seuraten hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi Deutsche Emaillewaren-Fabrik. Se valmisti emaliesineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään tehtaallaan. On sanottu että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää.
Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 saksalaisten joukkojen hyökkäys juutalaiseen ghettoon Krakovassa. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia keskitysleirille Plaszówin työleirille ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileksellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan Schindlerjudeneita (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan Amon Göthin kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä puna-armeija uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 siirtää 1 200 "työläistä" Brünnlitzin tehtaaseen sudeettialueille, nykyisen Tšekin tasavallan alueelle. Kun hänen työvoimansa oli erehdyksessä toimitettu Auschwitziin, hänen onnistui siirtää heidät takaisin luokseen. Brünnlitz vapautettiin toukuussa 1945.
Sodan lopussa Schindler muutti maasta Argentiinaan. Hän meni vararikkoon, palasi Saksaan 1958 epäonnistuneiden liikematkojen jälkeen ja kuoli 1974 Hildesheimissä. Schindleriä muistetaan Israelin Yad Vashemin holokaustin muistomerkissä yhtenä "vanhurskaana kansakuntien joukossa" (Righteous Among the Nations/Chasidei Umot haOlam), ja hänet on haudattu katoliselle hautausmaalle, joka sijaitsee Jerusalemissa Siionin vuorella.
Schindler ei yksityiselämässään synnyttänyt vaikutelmaa kirkasotsaisesta pyhimyksestä. Hän joi mielellään väkeviä, harrasti uhkapeliä ja petti vaimoaan vieraiden naisten kanssa. Tästä syystä hänen yksityiselämänsä ja sen suhde hänen toimintaansa juutalaisten pelastajana on herättänyt paljon keskustelua. Adam Lebor ja Roger Boyes ovat teoksessaan Surviving Hitler pitäneet uhkapelurin luonnetta jopa oleellisena edellytyksenä Schindlerin uroteolle: se oli hänen elämänsä suurin uhkapeli, jota hän saattoi pelata hyvällä omallatunnolla, panoksena oma henki.
Schindlerin tarinaa käytettiin perustana elokuvasssa Schindlerin lista (Schindler's list).
